maanantai 31. joulukuuta 2012

Koruvuosi 2012

katrinkoru's Story

Vuosi 2012 on ollut työntäyteinen joten koruharrastus on ollut pikkuisen kriisissä. Kokosin linkin taakse vuoden 2012 parhaita paloja ja uusia juttuja. 

Kiitos kaikille seuraajilleni kuluneesta vuodesta. Ilman lukijoita tämä homma olisi paljon tylsempää.

Iloista Uutta Vuotta 2013, toivottavasti matkamme jatkuu alkavana vuonnakin!

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Romanov-ketju ametisteilla

Edellisessä jouluntoivottelussa vilahtikin jo yksi tekemäni korulahja. Joulukuu oli sen verran toimintaa täynnä, että muita en ehtinyt edes kuvaamaan. Korviksia tein useammat parit ja 101 korvista olisi tullut täyteen reilustikin, mutta koska kuvia ei ole, niin sinnikkäästi jatkan muutamat puuttuvat korvikset vielä loppuun.

Laitetaan kuvat vielä uudelleen ja sellaisena, että ne saa isonnettua. Aatonaattoyönä en uskaltanut kovin tarkkoja kuvia vielä julkaista, että jos lahjan saaja sattuu täällä vierailemaan. 

Romanov millin langalla ja 6 millisillä ametisteilla. Painoa on sen verran, että tällaista ketjua ei ihan heti tule tehtyä uudestaan. Mutta onhan se komea, vaikka itse sanonkin. Ihan älyttömän tyylikäs, painava ja niin BLING! 

4. Romanov

Mä olen niin fiiliksissä! Mulla alkoi just vapaat! Ens vuonna vasta töihin. :)

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulu!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! katrinkoru's Story

Tähti pieni näytä tieni suuntaan oikeaan.
Polku johtaa kotia päin.
Melkein kuulen taivaan tuulen ilon sanoman,
talven kauneuden kun näin. 

Nyt tunnen joulun taikaa
mä pienen hetken aikaa
Kodin valot loistaamaan
saavat lumen pihamaan.

On joulun taikaa, 
kun tähtitaivas hohtaa.
Ja talven sää mun tunteet lämmittää
Lapsen riemun tunne vie mun taakse vuosien,
onnen siivet aukaisten.

säv. Jussi Rasinkangas
san. Matti Laasonen

torstai 29. marraskuuta 2012

Nahkarannekkeita ja ihanaa piinaa

Niistä ihanista nahkanauhoista oli pakko tehdä rannekoruja. Mulla on oma ja isommalla tytöllä oma. Pienin ei ollut paikalla, kun sopivaa kokoa mittailtiin, mutta eiköhän hänellekin oma reissutuliasikoru saada. Pinkkinä tietty.

Minulle ruskeaa nahkaa magneettilukolla.

Tyttöselle vaaleanpunaista tavallisella lukolla.

 Ja sivutotteena sinistä nahkaa magneettilukolla. (voinko mä pitää tämänkin???)


Tilauksesta vielä 1,2 millisestä langasta piinaa ranteeseen. Ihanan muhkeaa. Onkohan piinan teko kuin polkupyörällä ajo, kun kerran oppii, niin osaa vuosien tauon jälkeenkin.

Kaksi yötä ja saa avata joulukalenterista ekan luukun. Jännää.

Pakko vielä hehkuttaa, että tämä konsertti oli kokemisen arvoinen.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Uusia sävyjä makeanvedenhelmissä

Oi onnea, kun löytää uusia kivoja värejä makeanvedenhelmissä. Oulun kädentaitomessuilla Helmiliinalla oli mukanaan ihanan sävyisiä makeanvedenhelmiä, joista mukaani tarttui nämä seuraavien korujen rumilukset. Rumilukset siksi, sillä eihän nämä mitään virallisia määritelmiä makeanvedenhemien kauneusasteikolla täyttäisi, mutta kaunottaria nämä ovat omalla sarallaan. Pikkuisen nyppyä ja kolhua pinnassa ja muotokin on niinjanäin, mutta se on osa niiden luonnetta ja osa sitä, mistä niiden kauneus tulee. Ei liian täydellistä ja siloiteltua vaan elämään ja käyttöön tarkoitettuihin koruhin. Nää korut taipuisivat muuten loistavasti vaikka pikkujouluasujen kaveriksi tai ihan vain arkista päivää piristämäänkin.

Ruoste
 Makeanvedenhelmet, mystinen spinelli, hopea, satiininauharusetti

5. Ruoste

Tumma petroli
Kaksi riviä makeanvedenhelmiä ja yksi mustia tsekkiläisiä lasihelmiä sekä hopeaa.



sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Joulukalenterivaihto

Helmikaveri-Inkku kyseli lokakuussa joulukalenterivaihtokaveria. Minä olin heti mukana, sillä ihana saada piristystä ja ihan oma joulukalenteri.

Eli jokaiseen luukkuun pieni yllätys, jotka olimme sopineet etukäteen tyyliin 10 makeanvedenhelmeä, metri nauhaa/nyöriä, 6 alle 10mm kivihelmeä, jotain ketjua puoli metriä jne. Koko kalenterin budjetti oli n 30 euroa, eli hieman sai miettiä, mitä sinne laittaa, kun sovimme, ettei mitään uutta tarvitse lähteä ostamaan. Tämä oli kyllä niin hyvä haaste, sillä mullahan oli vaikka mitä kivaa lokeroissa, kun oikein penkoi. Vähän tietty paineita, että osaisi budjetin rajoissa laittaa sellaista, mikä miellyttää toista ja mistä saisi jotain mukavaa aikaiseksikin.


Lupaan raportoida saamastani kalenterista, en joka päivä, mutta muutaman kerran kalenterin aikana. Tää on niin jännää, että pakko jakaa teidän kanssa.

Uskoisin, että idea on vapaasti kopsattavissa, eli jos jotkut tahtovat omat kalenterit, niin ei muuta kuin yhteys kaveriin, sillä vielä ehtii.


Omat joulukalenterit ovat saamassa ja tekemässä myös Anzu Noitanuorin korupajasta ja Niina Koruista ja kommervenkeistä.




torstai 8. marraskuuta 2012

Muutama metri nahkanauhaa, turistirysien äiti, aurinkoa ja lämpöä.

Koruntekijä kävi lomalla latautumassa etelän auringossa ja löysi samalla mukavan askartelu- ja korutarvikekaupan. Muun matkaseurueen odotellessa shoppailuaika jäi lyhyeksi, mutta mukavan valikoiman nahkanauhoja löysin kaupasta ja sain ostettua sopivat lukotkin, vaikka myyjä puhui pelkkää espanjaa ja minä en ymmärrä espanjaa kahta sanaa enempää. Jälkeenpäin jäi harmittamaan, miksen ostanut nauhoja enempää, sillä siellä oli värejä ja leveyksiä iso hyllyllinen. Eli jos askartelija/koruntekijä vierailet Atlanticon kauppakeskuksessa Gran Canarialla, poikkea ihmeessä pikkuiseen kauppaan.

 Aurinkoa sain, mutta en juurikaan ruskettunut, koska en rusketu oikeastaan koskaan, punehdun vain. :( 25-30 asteen lämpö helli jäseniä, paitsi sinä päivänä kun ostoskeskusretkelle lähdettiin. Silloin satoi bussin ilmastointilaitteistakin niskaan.

 
Koruntekijä on valmis alkavaan joulukauteen.

torstai 18. lokakuuta 2012

Aamiainen Tiffanylla

Vapaapäivän aamuna iski kamala koruhimo. Sormukia. Perhossormus on pyörinyt mielessä jo pidempään ja rusettisormuskin on ollut tekolistalla kuukausia, kun sellaisen Tiffanyn sivuilla näin.



Rusettisormuksen rungon tein sileästä langasta, sillä mielestäni kierrelanka ei tunnu niin mukavalta sormessa. Rusetista piti ottaa pari prototyyppia kuparilangalla, ennen kuin se asettui mieleisesti. Ihan täydellinen ei ole vieläkään, mutta ei takerruta pieniin ykstyiskohtiin. Kyllä se rusetti juotteella kiinni pysyy, vaikka ei ehkä noin solmittuna oikeasti pysyisikään.

Tiffany

Sormuksia en ole tehnyt varmaan vuoteen, tai ylikin saattaa olla, ja olin yllättänyt, kuinka kivuttomasti lankasormukset suostuivat ihan näteiksi rinkuloiksi. Onkohan se niin kuin polkupyörällä ajaminen? Nyt kun noin sanoin, niin ens kerralla varmaan lentää hökötykset vesilinnuille.

Lennä, perhonen, lennä!
Tässä on oma tekemää runko, perhonen on jonkun muun valmistama riipus, josta viilailin riipuspidikkeet pois ja juotin runkoon kiinni.

Samalla siirsin vanhan Vuodatuksen blogin tänne. Kuvat puuttuvat elokuusta 2009 joulukuuhun 2010, mutta lisäilen niitä jos aikataulu antaa myöten ja jos vielä kuvat jostakin arkistoista löytyvät.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Sytykeruusuja ja helmiä

Mua on välillä taas solmituttanut. Helmet on muuten Bohemiasta Tampereen reissulta ostettuja, lukko taas useamman vuoden hillottu ihanuus. Yritin rikkoa hempeyttä vähän jämäkämmällä ja graafisemmalla lukolla.

6.Stripes
 
Korviskaveriksi simppeliä. Ihan sen takia, kun pienet ja sirot korvikset on monelle mieluisammat käyttää. Korvisprojekti 101 lähetyy uhkaavasti loppuaan. Vähän nolottaa tällaisia peruskorviksia siihen laittaa, mutta tässä vaiheessa ei jaksa välittää. On metallit kuitenkin ihan omakätisesti tehtyjä. *puolustelee*

Sytykeruusuja on tehty maailman sivu. Mun on pitänyt kokeilla niiden tekemistä kauan, mutta koska kananmunamme on tulleet tähän asti pienestä maatalon kanalasta, jossa kanat kotkottelivat perinteiseen mummolatyyliin ja kananmunakennot kierrätettiin aina tilalle, kun uusia haettiin, minulla ei ole ollut mahdollisuutta repiä arvokasta kennomateriaalia ja polttaa sitä. Viime kesän minkin/kärpän/muun tuholaisen kanalavierailun jäljiltä, kun useampi kana lähti auvoisimmille kotkotusmaille ja loput olivat shokissa, eivätkä munineet, jouti osa kennoista sytykeruusukokeiluun. Tytöistä seiskavee rullaili ruusuja kuin vanha tekijä, pienempi neljävee teki muutaman ja keskittyi kimalteen laittamiseen valmiisiin ruusuihin. Tottahan me nyt harmaat ruusut koristellaan kimalteella. Nätimpiä olisi tullut, jos olisi ollut värillisiä kynttilöitä tai kennoja jossain muussa värissä kuin ankean harmaana.


Pistettiin osa ruusuista pakettiin ja osa jää omaan käyttöön. Ainut ongelma tässä on se, että tyttöjen mielestä noita ei saa polttaa...

lauantai 6. lokakuuta 2012

Oi-joi-joi!

 Silmäterä

Arvatkaa montako kertaa olen pitänyt tätä vuorikristallipisaraa kädessä? Ja yhtä vaille yhtä monta kertaa olen laittanut sen laatikkoon takaisin.

7. Silmäterä

Nämä hiotut vuorikristallihelmet eivät olleet sen helpommat, onneksi niitä vielä jäi.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Lisää lilaa

Ametistit on ikisuosikkini. Siihen on aina helppo tarttua. Mitä kirkkaampi kivi, sitä parempi. Kaunis kivi puhuu ja ei koristuksia enemmälti tarvitse kaverikseen.

Kaunis kuin kivi

8. Kaunis kuin kivi
Vähän patinaa ja hopeakiemuroita

Settiä yhdessä.



sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Syksyä

Syksy ei ole mun vuodenaika ollenkaan ja ehkä siksi syksyiset vihreät ja ruskeat ei viehätä. Onneksi syksyyn kuuluu marjaisat ja mehevät tummat punaiset ja lilatkin. Näitä tummia marjaisia värejä näkyi kivasti vaatekaupoillakin. Herkullisia. Niiden innoittamana tummat punertavan lilat hyppäsivät kaksiriviseen solmittuun makeanvedenhelminauhaankin.

Lukkona tuollainen tappimalli, joka toimii takana, sivulla ja miksei edessäkin.

Tampereen reissulla kävin Bohemiassa. Ihan todella mukava kauppa ja olisin varmaan viipynyt pidempäänkin, mutta koska mukana oli ihan uusi tuttavuus koulutuspäiviltä, joka ei helmeilystä ja koruilusta ymmärtänyt, en kehdannut koko illaksi jäädä hipelöimään helmiä. Mukaan tarttui kuitenkin pöllöjä (ja muutama nauha helmiä).

9. Pöllöt ja hematiitit ja patinaa.

Omenakausi. Hilloamista JA omena-kaurapaistosta... Nam!


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ei helmen helmeä, mutta kuitenkin Helmeä

Keittiön vanha ruokapöytä tuoleineen sai siirron olohuoneeseen varapöydäksi. Pöytä oli kamalassa kunnossa eikä oikeen istunut pyökkisen värinsä puolesta mitenkään olohuoneeseen. Ihan aluksi päällystin tuolit Jyskistä löytyneillä valmishupuilla, jotka pienensin sopivan kokoisiksi. Pöytä hiottiin ja pintaan päätettiin pitkän harkinnan jälkeen laittaa mustaa Helmi-kalustemaalia. Maaliin en ollut kyllä ihan 100% tyytyväinen, varsinkin kun jouduin tilanpuutteen takia maalaamaan ulkona ja siellähän ei enää ihan optimimaalauslämpötila ole. Pöydästä tuli kuitenkin parempi kuin uskoinkaan. Sellainen vähän rustiikkinen.


Ja nythän sitten joutuu maalaamaan tuolitkin. Nuo tuolinjalat ei sovi ollenkaan... Pari tuolia on jo valmiina, loput neljä odottaa seuraavaa inspiraatiopuuskaa.



Kustannukset uudistukseen on kaikkine tarvikkeineen noin 60 euroa. Ei paha satsaus.

torstai 13. syyskuuta 2012

Sulkia siellä ja sulkia täällä

Kaveri oli käynyt jonkun tyypin perhonsidontalaatikolla ja tuliaisina toi mulle muutaman sulan. Tahtoo korviksia. Kukkoa ja helmikanaa. Ketjua, tummaa, vaaleaa, ja pitkää. Tässähän näitä kaverille kans korviksia.

12. Namid (Tähtitanssija)

11. Pachama (Äiti maa)



10. Mapiya (Taivas)

Kiitoksia. uusia lukijoitakin oli ilmestynyt. Teitä on jo mahtavan monta, vaikka mun päivitystahti on mitä on.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Pari pikkuista juttua

Syksy arkineen yllätti jälleen. Kesälomalla ehtii unohtaa, kuinka viiden henkilön aikataulujen yhteensovittaminen onkaan haastava tehtävä, ja kuinka se viekään aika ja energiaa.

Pari pikkuista tilausjuttua olen saanut tehtyä.

Pieni riipus, edellisen postauksen morsiamelle. Tilanteisiin, kun hääkaulakoru on liian juhlava, niin tämän kelpaa laittaa korvisten kaveriksi. Ideana, että riipuksen voi ottaa pois ketjusta ja tarvittaessa ketjua voi käyttää toisen riipuksen kanssa.

Isosiskon Thaimaasta ostama koru, josta en huomannut ottaa ennen-kuvaa, uudelleen tuunattuna. Koru oli alunperin yksirivinen, jossa oli pelkästään "norsunluuhelmiä" peräkkäin. Kaksirivinen toiveena, ja jotain tummaa sekaan. Tein lopulta kaksi erillistä rannekorua, joita voi pitää yksin tai yhdessä. Toisessa on pienempi jousilukko ja toisessa salpalukko, niin nekään ei häiritse liikaa. Kiviksi valitsin brasilian kivittyneitä puuakaatteja.

13.Ko Samui

Ja vielä yksi kuva, kun keittiön uusi ruokapöytä saapui viimeinkin.


Olohuoneentuunausprojekti on edennyt vähän. Ruokailuryhmän tuolit saivat uudet huput, inspiraatiota pöydän hiomiseen ja maalaamiseen vielä odotellaan.

perjantai 10. elokuuta 2012

Hääeleganssia

Sain yhdeltä kesän ihanista morsiamista luvan julkaista kuvan tekemistäni koruista juhlapäivän ihanassa tunnelmassa.

Minä sinua rakastan 


Onnea vielä hääparille.

Samaan yhteyteen pari kuvaa, kun kerrankin tuli kuvattua koruja omassa käytössä ja päällä oli muutakin kuin farkut.




 Rannekoruna tämä korvakorut olivat jotkut vanhat, mutta ikisuosikkini. Hiuksista kiitos kuuluu venäläiselle kampaajalle, joka tulkkaavan henkilön välityksellä loihti oikeen mieluisen kampauksen. Kuvassa kävellään hotellilta Tallinnan vanhan kaupungin läpi hääpaikalle menevälle bussikuljetukselle. Voin kertoa, että ihan vasta en ole saanut näin paljon katseita.



torstai 2. elokuuta 2012

Samaisen vapaan korvispäivän satoa

Köynnös-korvakoruja on kyselty, joten tein parit sellaiset.


16. Köynnös (kirkas)

15. Köynnös (patinoitu)

Tällaisia kivoja kuutionappikorviksia on vilahdellut blogeissa, minäkin halusin omani. Ei ollut mun laji ollenkaan, sillä kuutioksi viilaaminen oli jotain todella raivostuttavaa hommaa.

14. Kuutiot
Ja kuten huomaa, niin toisessa meni hermo. Olkoon sitten rouheat!

Koruilussa seuraa pikkuinen tauko, sillä pidennetty viikonloppu menee ihanan ystävän häissä Virossa.