sunnuntai 30. joulukuuta 2007

Joulun jälkeinen ähky



Joulu vei mennessään kaikki koruideat. Ajatus karkaili lähinnä syömättömien suklaiden suuntaan ja kädet suorittivat vaativia suklaan paperistaan kuorimisliikkeitä, joten korujakaan ei ole syntynyt, vaan on vallinnut suoranainen Korujumi.

Aloitin eilen koruilun rennosti. Vaativilla ja suunnatonta idearikkautta ja taitoa vaativilla koruilla.

Oikeasti tämä ensimmäinen setti on todella tärkeä. Jos poika 4v joutuu itkemään ennen joulujuhliin lähtöä, kun hänellä ei ole ainuttakaan korua, ei ole vaihtoehtoa, kuin tehdä tilaus. Tosin kyseiset juhlat ja koko joulukin jouduttiin selviämään ilman koruja kuten mies, mutta tänään kotti helpotuksen hetki, kun kauan odotetut kallopää-korut saapuivat. Ainoana toivomuksena siis kallopäitä, joita koruihin lopulta päätyi vain yksi, sillä tilapäinen pääkallopula pääsi iskemään. Muut helmet ovat luuta ja nauhana puuvillainen vahanauha.

Kaistapää-Kaahari




Sitten näitä vähemmän tärkeitä juttuja. Swarovskisormus omaan käyttöön.


Ja kadonneinakin olleista metallilehdistä ja parista muusta tilaajalahjoiksi/vahingossa tulleista helmistä ja kupariketjusta kaulaan. Aluksi minulla oli tarkoitus tehdä todella runsas koru, sellainen mitä ison maailman sivuilla näkee, mutta jossain vaiheessa pääsi skandinaavisuus iskemään ja helmiä karisi alustalta yksi kerrallaan pois.



Jatkamme helmeilyä vuonna 2008. Helmeilevää uutta vuotta!



lauantai 22. joulukuuta 2007

Joulua!


kerstmis7


Jo laulavat lumi ja tuuli.


Jo heläjää hohtava maa.


Se ikuisen sävelen kuuli:


se tervehtii Vapahtajaa.


Soi huurteessa helinä huilun.


Niin kirkas on tähtinen yö.


Hän kulkenut on yli kuilun.


Maa taivaalle kättä nyt lyö.


Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille blogin lukijoille ja helmiystäville!



maanantai 17. joulukuuta 2007

Kategorioinnin vaikeutta



Olipas hankalaa valita kategoria, mihin nämä korut kuuluvat, sillä olisin voinut valita Prinsessoille-kohdan, sillä korut ovat menossa 11-vuotiaalle neitokaiselle, joka vielä voisi kuulua prinsessa-kategoriaan (ainakin minä, hieman vanhempanakin, kuulun edelleen), tai sitten olisin voinut valita kaulakorut tai rannekorut. Ja kun tässä Vuodatuksessa saa valita vain yhden. :(

Nämä ovat menossa joululahjoiksi, mutta uskallan julkaista nämä, sillä lahjojen saaja tuskin tietää sivujen olemassa olosta mitään.

Sweet Misery, eli Piina, hieman vähemmän piinaavana kuin viime kerralla. Laitan kuvan kuitenkin uudestaan, vaikkei mallissa uutta olekaan, kun mä oon niin ylpeä, kun purkaa tarvi vain kerran ja silloinkin vain viisi lenkkiä. Työn jälki siis huomattavasti siistimpää kuin edellisellä kerralla.



Kaulakoruakin toivottiin, ja sain aika vapaat kädet (ehkä vähän liiankin, oli vaikeaa valita millaisen tekee), toiveena vain että turkoosia ja hopeaa. Blue zircon ja Indikoliitti (piti muuten sataan kertaa tarkistaa, että onko tää oikeasti -KOLIITTI erli krooninen suolitulehdus) Swarovskeissa ja muut osat hopeaa. Takaosa papuketjua kera säätöketjun.

Tähtien tuikkeessa




tiistai 11. joulukuuta 2007

Unguentum Bonum


Annan päivät menivät todella hyvin. Kaupaksi menivät joululahjoista alkaen, jotka onneksi olivat mukana "varalta". Mukavaa oli, ja ihmeellistä, kun hinnoista ei valittanut kukaan, ainakaan ääneen.

Töihin paluun, Orionin 90-vuotisjuhlan ja farmasian opetuksen 110-vuotisjuhlan kunniaksi hieman Hyvää Salvaa. Hopeasta Oili-ketjua väliin ja oliivinvihreää makeanvedenhelminappia.

Unguentum Bonum


Harvinaisena hiljaisena hetkenä päiväsaikaan syntyneet Kaivo-korvikset. Kaveriksi taannoiselle kaulakorulle. Kullan kimallusta, kuparia ja ruskeaa.

Kaivo





perjantai 7. joulukuuta 2007

Annan päiville valamistautumista



Kaipa mua ja Piritaa pijetään sen verran taitavina hantvärkkäreinä, että meijät kututtiin Annan päiville järijestetyille myyjäisille. Enpä ookkaan aikasemmin sielä ollukkaa, joten valamistautuminen olikin vaikiaa. Palijoko sielä on ihimisiä ja ostaako ne mittää? Muutama killuutin on entisen varaston lisäksi tullu tehtyä. Jokunen kaulaan ja jokunen korviin killumaan.

Täsä ensimmäisesä Jäätyneesä kukasa on makianveen helemiä valakosina ja malvan värisinä. Vuoriristalliaki siinä on pyöriöinä ja lehtinä. Kukka on tuollainen Balilla väännetty vilikraani (filigraani) kukka, hopiainen niinku lukotki. Säätöketjuki tuosa on niin soppii sitte monen paksuselle kaulalle.



Toisena sitte lissää makianveen helemiä. Nytten tummempia, kullan ja ruskian sävyisä. Kuparia on lukot riipukset ja välisä olevat helemitki. Tuttu malli, muttaku sitä aina kysytään.



Korviksista malliksi sitte tämmöset prehniittikorvikset. Hopiaa neki.



Valotukset meni kuvisa ihan mettään, mutta ku ei ossaa nii ei ossaa.

Käykäähän pyhänä puolen päivän jäläkeen Soveliuksen talolla kahtomassa vanahan ajan joulua!

maanantai 3. joulukuuta 2007

Lupauksista huolimatta...


...taas rannekoru!

Lupaamani kaulakoru-korvissetti viuhahti niin nopeasti pikkujouluihin, että kuvaamattahan se jäi.

Ruori-ketjua ja rubiinikvartsia.

Meren haalistamat rubiinit



keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Piina



Jens Pind, eli tuttujen kesken Piina vaan, on ketjumalli, josta en ole oikeen koskaan pitänyt, mutta koska sitä on niin parjattu vaikeudesta, mun oli ihan pakko kokeilla. Ja olihan siinä haastetta. Ensimmäiset kaksi tuntia meni siihen, kun yritin saada aloitusta menemään oikeen. Purin ja tein uudelleen, kunnes luulin tajunneeni jutun juonen... Kunnes taas huomasin ketjun tehneen mulle temput. Ja taas purettiin. Lopulta pari päivää taukoa pidettyäni, otin homman uusiksi. Yksinäinen lakkopäivä sujui mukavasti hopearenkaiden kimpussa ja luulen nyt oivaltaneeni sen idean.

Kertokaa mulle, onko tämä tekemäni ketju nyt yhtään sellainen kuin pitäisi? Työnjäljessä on parantamisen varaa, johtuen lukuisita purkamiskerroista, jossa renkaiden muodot hieman kärsivät, mutta uskoisin tämän omaan käyttöön kelpaavan. Lopulta huomasin, että Piinahan on ihan kiva malli. Ei ollenkaan sellainen järkäle, mitä olin kuvitellut.

Sweet Misery


peeässä. Ehkä seuraavaksi muutakin kuin rannekilluuttimia. ;)


sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Pinkkiä, lilaa, kimalletta, kukkaa...


Joululahjatilauksia pikkuisille prinsessoille.

Aurora


Vaaleanpunaisia makeanvedenhelmiä, Swarovskin light rose kristalleja, balinhopeaa, hopealankaa ja hopeinen sydänriipus. Ainakin oma 2,5v oli haltioitunut ja alkoi vaatimaan sarjaan kaulakorua. ;)

Cinderella


Fasettihiottuja vaaleita ametisteja (paljon kauniimpia kuin kuvassa), ametistin sävyisiä Swaroja ja hopeaa. Riipuksena hopeinen kukka.



torstai 22. marraskuuta 2007

Oilille munaa!


Tämä hieman groteski otsikko oli ihan pakko laittaa!

Joskus vaan miettii, kun ihmiset kummastelevat käsin tehtyjen korujen hintoja, ajattelevatkohan ne lopulta sitä millainen työ niissä on. Tässä korussa on ainakin seuraavat vaiheet...
1. suunniteltu
2. tilattu tarvikkeet ja mahdollisesti työvälineet, tässäkin korussa 3 eri paikasta tarvikkeita
3. veivattu renkaita
4. sahattu renkaita
5. kiillotettu renkaita
6. koottu koruksi
7. patinoitu
8. kiillotettu korusta liika patina pois
9. kuvattu ja kuvattu uudelleen ja kun vieläkään ei tyydytä, tyydytty kohtaloon
10. hinnoiteltu
11. askarreltu hintalappuja
12. mahdollinen markkinointiin menevä aika, vaiva ja kustannukset

Oili-ketjua-patinoituna kera bali-helmen ja lukon.
Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle,
sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle,
helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle.

Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen:
kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.

Sitte sinne saatuansa asetaiksen istumahan
kirjavaiselle kivelle, paistavalle paaterelle:
kilahti kivi vetehen, paasi pohjahan pakeni,
neitonen kiven keralla, Aino paaen palleassa.
Kalevala

Aino




tiistai 13. marraskuuta 2007

Aarretta ei aina tunnista nähdessään



Postin kantaessa kiepillä olevaa metallista lankaa ja eri kokoisia metallisia tankoja laatikkoon, harva nainen ilahtuu kuten minä. Varsinainen aarre! Mies ja lapset katseli ihmeissään, kun toinen ilahtuu mokomasta romukasasta niin paljon. Siinä vaiheessa, kun alan kaivamaan kaapista ruuvipenkkiä ja sahaa esille, perhe vielä pyörittelee päätään. Muutamaa tuntia ja 10 metriä myöhemmin sheikkauspullo annetaan pienten käsiin ja käsketään juosta sisällä! Nyt se on kajahtanut! (Lopulta sheikkausvuoroista saadaan riita aikaiseksi ja päätän hoitaa homman loppuun ihan itse.)

Pullosta ulos tuli tällaista silppua. Ja edelleen pyöritetään päätä ja huokaillaan: kohta se kaivaa kananmunat esille...


Tässä ensimmäisessä ei kananmunia vielä tarvittu, vaan hopealangan kamuksi takertui kyaniittia ja korusta tulikin Oili-ketjujen myötä oikeen seitkytlukulaishenkinen.

Oilikki


Koruavaruus hiljenee nyt noin viikoksi. Viikonloppuna korut löytää Naisten messuilta liikuntahallilta, minuun taas voi törmätä Helsingin messukeskuksessa. Iso kiitos Piritalle ja Monalle, kun huolitte minun korut pöytäänne riesoiksenne! :)


torstai 8. marraskuuta 2007

Sukkahousut



Joskus korujen ideat lähtevät mitä kummallisimmista asioista, kuten tämän Winter Lilac -rannekorun kanssa kävi. Ostamani sukkahousut saivat tarttumaan helmiin, tarkoituksenani tehdä ensi viikon koulutuspäivien edustusasun kanssa sopivat korut. Lopulta rannekoru olikin minulle liian pitkä, ja suunnitelmat menevät uusiksi.

Winter Lilac, Swarovskin kristallilasihelmiä ja savukvartsin värisiä kristalli biconeita sekä hopeaa.



Toivon kaikille rauhallisempaa loppuviikkoa.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Hajonnut lamppu


Nykyään mikään ei kestä mitään. :( Valokuvauslamppu tuli tiensä päähän. Mokomakin, ei kestänyt saamaansa kohtelua, vaan neljännellä kerralla pudottuaan 1,5 metristä, sanoi sopimuksensa irti. Pirhana, seuraavan lampun pulttaan pöytään kiinni. Pärjääpäs nyt sitten vuoden pimeimpänä aikana ilman lamppua! Koska jääräpäinen luonteeni estää minua ostamasta uutta, saatte muutaman p-kan kuvatuksen.

Minetelle piti saada kaulakoru kaveriksi. Granaatteja ja yläpora makeanvedenhelmiä sekä tietysti hopeaa.



Koska tuosta kuvasta (huoh) ei saa mitään tolkkua väreistä...



Perhoset lentää sun uniin (juu-juu, ne on enkelit, jotka lentää! Tätä laulua EN ole kuullut väärin, vaikka kuuluisa väärin kuulluista laulunsanoista olenkin). Perhoset on muuten hopeiset Swarovskit. Maksoivat maltaita, mutta ihanaa, että tällaisia saa nyt hopeisenakin. Sävynä siamin punainen. Nämä olisivat makeimmillaan jonkun 7v + tyttösen korvissa.



Ja vielä Mineten pikkusisko, Mirelle, vuorikristallilehdistä.



lauantai 3. marraskuuta 2007

Valon ja pimeän aika





Valon ja pimeän aika

Pitkään hautomani fasettihiotut ametistisydänbrioletit ja hopeaa.


Minette2

Granaattilehdet ja hopearenkailla kikkailua


Sadun Tsaikka

Amatsoniittia. balin hopeaa ja suklaan ruskeat Swarovskit


Armida

Fasettihiotut vuorikristallit ja balin hopeaa.

Pieni blogitaukoni päättykööt näiden korvakorujen myötä. Vaikka en kyllä lupaa olla yhtään sen aktiivisempi korujen tekijä vastaisuudessakaan. Pimeän aika saa minut kietoutumaan vilttiin ja nukahtamaan välittömästi, kun ensimmäinen hiljainen hetki talossa tulee. Ehkä koruinnostukseni palaa, kun valon aika taas voittaa.

Menisiköhän vaikka torkuille?

torstai 25. lokakuuta 2007

Testisteronin tuoksua


Kesälliseen Nunchakuun on kaipailtu jo pidemään rannekoruja. Ja viimein sain ne tehtyä lankomiehelle synttärilahjaksi.

Rannekoruissa on samoja hopeahelmiä ja sardonyxiä (entistä brasilian akaattia) ja kaksinkertaista 49-säikeistä Soft Flexiä kuin kaulakorussakin. Tarkoitettu siis rankempaan menoon. Kaulakoru on testissä osoittanut kestävyytensä mm. saunassa, suihkussa ja yötä päivää pidettynä, ainoastaan hopeahelmien patinointi on kulunut osittain pois ja helmet on kirkastuneet. Onneksi patinaa aina saa uutta. :)

Rannekoruja on siis kaksi erillistä. Onneksi tein jatko-osat, sillä kaulakorukuvasta ei todellakaan erottunut kivien mahtavat yksilölliset kuvioinnit.

Nunchaku

 

UllaO


Ulla O. Kyselit korviksista ja olenkin yrittänyt laittaa sinulle postia, mutta ne palautuvat takaisin. Kokeilin laittaa toiseenkin osoitteeseen, mutta en tiedä tuliko sekään perille. Jos vielä kiinnostaa, laitahan viestiä.

Muutaman päivän teknisten ongelmien (kone täynnä turhia kuvia ja muuta kakkaa) jälkeen, sähköpostit tulee perille, ja kuvatkin taas latautuu. Ehkä taas päivityksiäkin luvassa. :)


sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Se on rouheeta!


Rouhee on sana, joka pyörii väkiselläkin päässä, kun laavakiviä käsittelee, ne on vaan niin persoonallisen kuoppaisia. Ovat muuten kiviä, jotka kuuluvat osalla helmeiljöistä vahvojen inhokkien joukkoon. Itse en laske niitä kumpaankaan en inhoksiksi, enkä suosikiksi. Voisin käyttää, jos pukeutuisin hieman rokahtavammin.

Tällä kertaa laavakivien seuraan hakeutui väkivahva kupari. Säästelin kuparissa, sillä laavakivillekin piti antaa toinen päärooli tässä näytelmässä, eikä kuparin annettu tällä kertaa varastaa koko areenaa. Yritin tehdä tästä naisellista, mutta kuitenkin hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta huomaan onnistuneeni surkeasti. Tää on taas niin tätä!

Rouheeta!


Loppuun pari kännykkäkorua syksyä sekä lumen ja joulunodotusta kai ilmassa

Syksyn lehtiä:


Hiutaleita kera vuorikristallin ja Swarovskien, toisessa opaalin kanssa


Ja viimeisessä pojan tekemä ja kuvaama jouluinen kännykkäkoru. Taivutteli langan ohjeitteni mukaan.




Pikkumustaa


Lähestyvän pikkujoulukauden takia, tartuin saksiin ja kymästi leikkasin rutiilikvartsien langan poikkin. Nyt näistä tehdään jotain! Mitä mustan kanssa laitetaan? No, lisää mustaa! Eli siis onyxeja. Ja pikkuisen vielä mustaa, eli brasilian akaattia (tai mustaa sardonyxia, kumpi sen virallinen nimi onkaan). Ettei korusta tulisi liian musta, sekaan hyppäsivät muutama fasettihiottu vuorikristalli ja hopeaa. Avonaisen pikkumustan kanssa, näytti kivalle, pattereitaan piiputtavalla kameralla kuvattuna... Tulos epämääräinen!

Pikkumusta


Riipusosa lähempää




torstai 18. lokakuuta 2007

Elonmerkkejä



Parit komponenttikokoajan korvikset elonmerkiksi Koruavaruuden suunnalta. Ideoita on, tarvikkeita tunkee postilaatikkoon, mutta se tärkein, eli aika ja jaksaminen puuttuu.

Balikomponeteista tehdyt korvikset. Mv-helmet ja granaatit koristeina. Jotenkin ihanat, vähän isommat, mutta kuitenkin sirot.



Ja kuparin ystävälle kupari-turkoosiyhdistelmä. Ihanan kiikkuvat nämäkin.



Nämä molemmat löytynevät lähiaikoina (no ainakin tässä kuussa ;)) myytävien osastolta. Ja taas töihin. Mooooooooi!

lauantai 13. lokakuuta 2007

Salaisuus...



Sinisen
hetken
hiljainen
salaisuus.
Epätoden
kosketus
lumihangella
ja
kuitenkin
niin
totta.
Ohikiitävän
hetken
syvä
viisaus.


Sinisen hetken salaisuus

Samanlaisia kieputuksia esitti pelottavasti samaan aikaan kieputtelun Suomen mestari Sirpale, jolta siniset topaasitkin ovat peräisin.

Salaisuus-teksti Heli Karjalaisen.


perjantai 12. lokakuuta 2007

Here Comes The Bride


Ihanaa! Sain sähköpostiini hääkuvia! Ja luvan julkaista ne sivuillani kasvojen kera.

Ruskamorsian-korut tärkeänä päivänä ja ah, niin kaunis morsian ja mikä upea puku!


Kuva Liisa Pajula



Kuva Heikki Mikkola


keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Muutostöitä ja helmilaarien tyhjentelyä


Helmihöppänänä olemiseen taitaa kuulua olennaisena osana tarvikkeiden hamstraus. Postilaatikkoon tunkee vaikka mitä ihanaa, mutta monikaan niistä ei päädy valmiiksi koruksi asti kovinkaan nopeasti. Osaa ei vaan raaski käyttää, osasta ei muka keksi mitään ja osa vaan unohtuu. Mulla oli tänään päivällä pari tuntia ihan omaa yksinäistä aikaa kotosalla ja nautiskelin täysin siemauksin helmeilystä. Tuloksena näiden kaulakorun, kahden rannekorun ja patinoitumassa olevien korvisten lisäksi suunnattomat tappiot rikkoutuneen sitriinibrioletin takia, harmituksesta puhumattakaan. Nyt kun aikaa oli kuitenkin rajallisesti, toistelin vanhoja malleja helmilaatikoihin unohtuneilla helmillä. Oli kuulkaas terapeuttista ja mä saan varmaan tilata kohta lisääkin! :)

Syksyn Sinetöidyt huulet Julian mallin mukaan tällä kertaa kullalla päällystetyllä hopeasydämellä.



Oranssi Tarragona. Tätä on kysytty. Jos kelpaa, rouva vois poiketa kaffelle! Tai saa sitä muutenkin poiketa. ;)



Ja vielä kokeilukoru Girona, joka päätyy purkuun, kun tietystihän nuo helmet kääntyy ranteen puolelle. Tyhmä minä. :(



Tarkkasilmäisimmät ;) huomaavat, etä sivupohjassa on muutoksia. Niitä tulee lisää, kunhan vaan ehtisi. Pahasti homma on vielä kesken, mutta nukkuakin täytyy.


sunnuntai 7. lokakuuta 2007

TES



Helmetin lokakuun haaste on Kannanotto.

Valitsin aiheen, joka koskettaa minua ja työkavereitani nyt kovin, kun edes samaan pöytään ei olla työnantajapuolen kanssa edetty neuvotteluissa. Löytyykö neuvotteluyhteys, entä ratkaisun avain? Jakaantuuko kimallus tasaisemmin?

TES


Tiara


Hommasin jo kauan aikaa sitten hiuspantapohjia, että alan kokeilemaan tiaroiden tekoa. Aikaa ei taaskaan ole ollut. Eilen illalla innostuin vääntelemään ja täytin koko pantapohjan helmillä vain huomatakseni, että se näytti kamalalta! Purin sen melkeen kokonaan ja jäljelle jäi Swaro, sudenkorento ja kolme fimo-ruusua. Panta aiheutti kasvavassa prinsessataimessamme (2,5v) suurta ihastusta ja päälle haluttiin myös juhlamekko, käsilaukku ja lasikengät (kyllä Tuhkimoa on kuunneltu ahrekasti).

(Totuus on se, että panta on aikuisten kokoa ja ehkä, jos sopivaan aikaan meillä kotona pistäydytte, saatatte löytää sen todellisen käyttäjän... Panta näyttäisi paremmalle hiuksissa, mutta koska sunnuntaiaamuisin en ole edustuskunnossa, saatte kuvan pöydällä vaan)





perjantai 5. lokakuuta 2007

Taas vihreää!


... mutta tällä kertaa vain tilauksesta. ;) Tässä ei varsinaisesti mitään uutta ole, mutta kun tuli kivahko kuva nappastua, haluan laittaa sen esille.

Koru on tilattu 60-vuotislahjaksi toiveena ruskeaa ja vihreä/viininpunainen kaksirivinen makeanvedenhelmistä tehty rannekoru. Viinipunainen oli aluksi tarkoitus valita toiseksi väriksi, mutta lopulta päädyin oliivin vihreään, sillä punaruskehtavien helmien kanssa viini hukkui liikaa sekaan. Värillisesti kuparinen  lukko olisi ehkä sopinut paremmin, mutta nikkeliallergian mahdollisuus ja arvokkuus kallistivat lukon hopeiseksi. Mitään kummempia yksityiskohtia koru ei kaivannut, vaan kauniit helmet saavat kerrankin loistaa, mitä nyt  ruskeaan nauhaan tein keskelle yläporatuista helmistä hieman söheröä.




tiistai 2. lokakuuta 2007

Prehniitti, oi prehniitti!



Prehniitti on ollut helmeilijöiden keskuudessa trendikivi jo jonkun aikaa. Prehniittikoruja on vilissyt paljon, ja minullakin tuli näitä fasettihiottuja hommattua kesällä, mutta koska kivi on vihreä, sen käyttöön ottaminen on hieman hidasta. Nyt kun blogien prehniitti-koruosastolla on ollut hieman hiljaisempaa, minäkin sain oman korun valmiiksi ja esille asti.

Prehniittien kaveriksi onyxit ovat ihan must, onhan mustaa (huonompilaatuisissa) prehniiteissä itsessäänkin mukana. Lisäksi laitoin muutaman vihreän makeanvedenhelmen ja vihreäraitakvartsipisaran. Alan olla huolestunut tilastani, sillä vihreä näyttää tässä sangen houkuttelevalta. :o

Olea


Ai niin. En olekaan muistanut mainostaa! Voitin Nalleperheen arpajaisissa pääpalkinnon. Joka olikin oikeen mieluinen. The Beaded Dollhouse -kirja. Mua ihan selvästi yritetään koukuttaa nukkekoteihinkin. =D

maanantai 1. lokakuuta 2007

Komponenttikokoaja


Koruilu on välillä raskasta. Vanha kyllästyttää ja pitäisi olla aikaa opetella uutta, mutta koska aikani on pahasti miinuksella tällä hetkellä, tässä viikonlopun maalaus- ja remppapuuhien ohessa koottuja korviksia. Kamalasti näistä ei voi ottaa kunniaa itselle, kun kaikki osat on valmiita ja vain kokosin nämä kasaan. Oli miten oli, kauniita korviksia minusta kumpikin.

SummerWind luo viimeisen silmäyksen kesään ja sen kukkasiin. Ruusukvartsia ja balin hopeaa.





Papitar: oliivin vihreät makeanvedenhelmet ja balin hopeaa.



Olis mulla pari muutakin korua, mutta se kuvaaminen! Voisko kelata suoraa sanotaankos vaikka maaliskuun aurinkoisiin päiviin? Vai laitanko blogin pienelle tauolle? Mrrrrrrr!

Mukavaa viikkoa!