Aina ei mene suunnitelmien mukaan. Hieno piirrokseni (myöskin siitä syksyllisestä aivoriihestä) ei toiminutkaan käytännössä.
Toteuttamisen kanssa oli ongelmia. Ilman taitoa ja puutteellisilla työvälineillä ei aina onnistu, vaikka kuinka yrittää ja haluaisi osata. Ne virheet yritin peittää kieputtelulla. Osittain onnistuin, osittain en. Harkinnassa vielä tuohon pahimpaan myttyrä-virhekohtaan, joskos juottaisi pienen hopeaistukan zirkonilla...
Toinen ongelma oli sitten siinä, että olin ajatellut tämän kaulakoruun riipukseksi ja eihän se sitten kaulakoruun sopinut ollenkaan. Missä asennossa tahansa sitä roikotti, niin kummalliselle se näytti. Mietin jo purkamista, kunnes ajattelin kokeilla juottaa neulan kiinni, jolloin korusta tulisikin hattu- tai rintaneula. Soitellen sotaan ja juotosvälineitä kohti! Koru on pilalla jo valmiiksi, joten ihan sama, vaikka sulattaisin koko höskän. Loppujen lopuksi juotos onnistuikin ja olen tehnyt elämäni ensimmäisen rintaneulan!
Pihla
Ja vielä hattuun kiinnitettynä
Korun jokainen osa on omaa käsialaa ja se on kokonaan hopeinen. Loppujen lopuksi kaikista pienistä puutteista huolimatta, mä olen aika tyytyväinen siihen. Työvoitto, etten sanoisi.
Mitä mieltä olette? Patinoinko vai en?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.
Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.