Osallistuin Helmetin Kirjeitä ja kierrätystä kampanjaan. Tarkoituksena oli kirjoittaa salaisesti arvotulle ystävälle perinteinen käsinkirjoitettu kirje, sekä liittää mukaan joku virheostos, sellainen joka ei itseä inspiroinut. Arvoa ei määritetty, vaan jokaisen tuli laittaa jotain, mitä itsellä kotona nurkissa pyöri. Helmien oli tarkoitus olla sivuseikka ja arvoltaan vähäinen.
Sain pari viikkoa sitten kirjeen. Se oli kirjoitettu käsin vanhoille kirjansivuille, jotka oli maalattu osittain valkoisiksi ja reunat oli leimattu. Kirjekuori oli vihreä ja sekin oli käsin leimattu. Kaunista. Mutta se itse kirje! Olipa mukavaa lueskella ihan oikeaa kirjettä! Miksi olemmekaan unohtaneet tämän ihanan taidon. Siinä oli tunnelmaa ja siinä pääsi jotenkin paljon lähemmäs ihmistä kuin sähköpostilla tai tekstiviestillä ikinä pääsee.
Ystäväni lähettämät helmet olivat minulle erittäin mieluisia. Liekö ystävä huijannut, kun kertoi ettei pidä väristä. :o Tällaisen kirjekorun niistä eilen kasasin.
Kirjekyyhky
Vuodatus näemmä pakkasi kuvaa niin, ettei mahtava tummanvihertävän musta väri oikeen kunnolla erotu. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.
Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.