Ensimmäiseen korjattavaan koruun liittyy paljon muistoja. Korun korjattavaksi antaneen lapset olivat leikkineet pieninä tällä korulla, kun muita leluja ei ollut ollut antaa. Vaarallista, mutta onneksi helmien langat olivat katkenneet vasta paljon myöhemmin. Veikkaisin helmiä noin 40 vuotta vanhoiksi. Helmet ovat muovia, mutta muistojen ja iän (sekä helmessä olevien pikkuisten hampaan jälkien) takia korjaaminen kannattaa ehdottomasti. Isoimmat helmet ovat muuten pari senttisiä.
MUOKKAUS 17.12. Helmet olivatkin aitoa vintagea, sillä ikää korulla oli 52 vuotta.
Toinen korjattavaksi tullut koru oli ihan uusi, kerran pidetty. Helmet olivat todennäköisesti vain tukkunauhassa, siltä se ainakin näytti. Ohutta, ompelulangannäköistä vaan. Koru oli yksi suora pötky, ei lukkoa, vain korumetalliset sydämet solmittuna päähän. Ihmettelen, miten se on kestänyt edes sen ensimmäisen käyttökerran. Onneksi korun saattoi korjata ja muokata mieleisekseen.
Pujottelin helmet vaijeriin, lätkyttelin sydämiin tekstit ONNI ja ILO, lisäsin lukon, lukkoon irroitettavan riipuksen sydämistä sekä lumihiutaleen. Riipus on irroitettava, koska korun omistaja meinasi, ettei sydämiä korussa tarvisi olla, mutta minusta niissä oli sen verran potentiaalia, ettei niitä nyt roskiin laiteta.
Onni ja Ilo
Seuraavaksi sitten jo jotain uutta. Nämä olivat vain sen verran mukavia korunkorjauksia, että halusin ne esitellä teillekin. Koskaan ei kannata heittää roskiin korua, sillä lähes aina se voidaan korjata tai tehdä kokonaan uudenlaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.
Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.