Huomio!
Eihän tää nyt kummoinen ole, mutta eka sellainen tälle vuodelle, josta tuli "se olo". Silmiin nousee palo, vesi herahtaa kielelle, kädet hikoavat, syke nousee, ajatus jankkaa samassa ja odottaa vaan iltaa, että talossa desibelit laskevat ja saa keskittyä.
Koru syntyi tarpeesta. Jotain itselle ankeaa valkoista työtakkia koristamaan, sillä ensi kuun alusta teen pikkuhiljaa paluuta oikeisiin töihin äitiys- ja hoitovapaan jälkeen. Onneksi aluksi vain muutaman päivän viikossa, että ihan varmasti koruilemaankin vielä ehtii. Koru vaatii joko patinan pintaan tai sitten koko homma menee uusiksi, sillä väriä pitää olla, että erottuu. Harkitsen yön tai kaksi ja jos päädyn tekemään uuden, tämä menee myytäviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.
Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.