perjantai 3. syyskuuta 2010

Pakkohan sitä nyt munkin on...


"Kaikki" muut koruilijat on jo kivenistutuksen opetelleet ja esitelleet upeita töitään. Minä ajattelin, ettei se ole mua varten, mutta jossain vaiheessa, kun alkaa kaipaamaan jotain uutta, huomaa naksutelleensa ostoskoriin työkaluja ja tarvikkeita, joita tarvitaan kyseiseen puuhaan. Mikä sen virkistävämpää, kuin opetella ja mahdollisesti jopa oppia jotain uutta. Kerrottakoon, että tämän ensimmäisen kokeilun tein valmiista ostetusta kastikasta, sillä en uskonut siihen, että ensimmäisellä kerralla, kun työvaiheet on hakusessa, saisin itse tehtyä toimivaa kastikkaa.
Mun kivenistutus oli perse edellä puuhun menoa. Yksi kirja mulla oli, joka osoittautui huonoksi, mutta onneksi on ystäviä, joilta saa hyviä vinkkejä. Kiitokset Siinalle virtuaaliavusta ja kullanarvoisista vinkeistä. Ilman sua, tämä ei olisi varmaan koskaan valmistunut.
Jossain vaiheessa sormuksen valmistumista huomasin, että oma suunnitelma oli ihan liian lennokas ja vaativa ensimmäiseksi kokeiluksi ja jouduin yksinkertaistamaan mallia ja muuttamaan muutenkin, kun jostain syystä ihan kaikki työvaiheet ei menneet oikeassa järjestyksessä ja intoa oli taas enemmän kuin tietoa ja taitoa. Jossain vaiheessa huomasin, että olin onnistunut naarmuttamaan väärien työmenetelmien ja työvälineiden takia hienosti viilaamani ja kiillottamani kupin (silloin itketti) ja hieman mallia muuttamalla sain osan pois, mutta osa jäikin. Ehkä annetaan ne anteeksi näin ekassa tekeleessä.
Selkeitä plussiakin projektissa oli. Ihan ensimmäinen levystä asti tekemä sormusrunko onnistui hyvin. Saumakohdasta tuli siisti. Kupin tekeminen onnistui mukavasti ja juotokset onnistuivat. Miinuksena naarmut, ei niin tasainen istutusjälki ja lehtien epäonninen punsselointi.
Ehkä seuraava istutus menee jo helpommin ja virheistä on opittu edes jotain.
Viikon rohkeuden keräämisen ja viiden illan uurastuksen jälkeen tulos on tässä: 





2 kommenttia:

Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.

Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.