Korujen vuosi 2010

Minulle korujen vuosi 2010 on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Vaikka välillä minusta on tuntunut, ettei päässäni ole ainuttakaan ideaa, tai en osaa mitään ja kaikki menee pieleen, tai olen tuntenut olevan mahdottomassa koruähkyssä, tai kun kaikki tarvikkeet on tuntuneet yököttäville ja ovat olleet viittä vaille lähdössä myyntiin, tai kun on tuntunut, että olen niiiiiiiin kyllästynyt, niin kaiken kaikkiaan olen reilusti plussalla koruilun kanssa. Olen saanut uusia ystäviä ja tuttavia, olen saanut sähköpostiin ja kasvotusten niin hyvää palautetta, että välillä ihan nolottaa. Olen oppinut paljon uutta ja iloinnut onnistumisista. Olen viettänyt helmien ja hopean kanssa monta terapeuttista hetkeä. Iloinnut siitä, kun yllättäen koru näyttääkin sille miltä pitikin tai parhaassa tapauksessa jopa paremmalle. Monta mukavaa postihetkeäkin on koettu, kun uusia tarvikkeita on kolahtanut postilaatikkoon ja on saanut kaikki ihanuudet käsiin ja mielihyväkeskus on hyrissyt.

Marraskuussa minulla alkoi 6. vuosi helmien ja hopean parissa. Enpä olisi silloin vuonna 2005 uskonut, kun ensimmäisen avaimenperän tein peyote-pistolla, mihin kaikki johtaa. Miten ne viisi siemenhelmipussia vähitellen lisääntyvät erilaisiksi helmiksi, tarvikkeiksi, hopeaksi, työkaluiksi... Mitä kaikkea saisin kokea...

Vuosi 2010 on ollut kohdallani hopeinen. En voi sanoa oppineeni hopeankäsittelystä paljon, mutta voin hyvällä omalla tunnolla sanoa oppineeni jotain, voin sanoa aloittavani tutustumaan tähän mahdottoman mielenkiintoiseen materiaaliin enemmän, ja mitä enemmän siihen tutustuu, sitä jännemmäksi ja haasteellisemmaksi hopean kanssa puuhailu koko ajan käy.

Muutama korukuva vuodelta 2010, joista itse tykkään eniten, tai joiden kanssa olen kokenut paljon onnistumisen iloa.

Alma, maaliskuussa 2010. Ihana koru, josta mä nyt vaan tykkään.

Nimetön koru, joka syntyi omaan käyttöön toukokuussa 2010. Kälyn häiden jälkeen olen pitänyt tätä rannekorua ja sarjaan kuuluvia korvakoruja ihan mahdottoman paljon. Voi sanoa, että tämä sopii vaatteen kuin vaatteen kanssa ja tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Kuten kaikki varmaan ovat kuulleet ja huomanneet, hopean hinta on noussut ihan mahdottomaksi tänä vuonna. Hopeasijoituksien arvo on noussut vuodessa 74% ja se tulee näkymään varsinkin ensi vuoden puolella valmiiden korujen hinnoissa. Vanhat hopeavarastot on käytetty ja uutta pitäisi ostaa. Kirpaisee jo nyt.

Nämä Square-korviket on tehty jäännöshopeasta, eli siitä silpusta, jota korujen tekemisessä syntyy. Kierrätystä parhaimmillaan. Olen itse pitänyt näitä korviksia ihan "liikaa", mutta kun nämä on niin kätevät ja kivat ja ihanat. Samantyylisiä neliön- ja ympyränmuotoisia olen tehnyt jo muutamat koristamaan ihmisten korvia. Ja todennäköisesti lisää on tulossa.

Heinä-elokuussa 2010 koin tummien makeanvedenhelmien buumin. Ja mikäs siinä, minäkin rakastan niitä, samoin kuin silkkiin solmimista. Lisäksi vielä käsinpunottua papu-ketjua. Klassista modernilla ripauksella. Toimii ja uppoaa ainakin minuun.

Kivenistutus oli pop syksyllä 2010. Kokeiluversio II. Mä tykkään. Harmi, että omaan sormeen tämä on liian iso.

Ihan pakko ottaa viimeiseksi tämä Helistin-sormus, vaikka viidellä kuvalla ajattelinkin selviäväni. Tämä on jäänyt omaan käyttöön, ja käyttöä on ollut paljon.

Olipa mahdottoman vaikea urakka saada tiivistetysti vuosi pakettiin. Aluksi mulla oli kovan karsinnan jälkeen 10 kuvaa, mutta niistä sitten raakalla kädellä naputtelin osan pois.

Toivotan kaikille helmeilijöille ja muille lukijoilleni idearikasta ja onnellista uutta vuotta. Kiitokset kuluneesta vuodesta. "Nähdään!"