tiistai 29. huhtikuuta 2008

UKK


Usein multa kysellään sähköpostissa ja naamatustenkin, mitä kaikkia työvälineitä ja tarvikkeita minkäkin korun tekemiseen tarvitaan. Toisinaan lista on pidempi ja toisinaan selviää paksulla lompakolla. Korun ulkonäkö ei monestikaan kerro tavalliselle ei-koruharrastajalle, miten paljon vaivaa ja työvälineitä korun tekemiseen on tarvittu. Viikonlopun aikana syntyi kaksi hyvää esimerkkiä, toinen on mielestäni vaatimattoman näköinen ja toinen prameakin, mutta se vaatimattoman näköinen on se koru, jonka kanssa aikaa meni varmaan 10 kertaa enemmän.

Tudors


Miehen antama nimi korulle. Kaipa tuo korun kaulalle asettuminen sai ajatukset Tudors-sarjan kaula-aukkoihin. ;)

Korun suunnitteluvaihe oli lyhyt, sillä korulla on selkeä esikuva, Kalevala Korun Lumikukka, jota nyt röyhkeästi kopioin... Tämän korun tekoon on tarvittu lähinnä sitä lompakkoa, sillä nuo hopeahelmet ja paksuhko hopeinen sydänketju (valmista tavaraa, ei siis itse tehtyä) ei ihan halvimmasta päästä olleet. Toteutukseen tarvittiin 0,8 millisen hopealangan, ketjun, isojen helmien, 3 millisten hopeahelmien, lukon, vastakappaleen, korupiikin ja säätöketjun päässä roikkuvan stardust-hopeahelmen lisäksi vain sivuleikkureita, laatta- ja pyöröpihtejä. Korun malli oli valmiina, joten toteutukseenkaan ei kamalasti aikaa mennyt. Toki, jos osaisin tehdä itse tuollaisia helmiä tai tuollaista sydänketjua, työmäärä olisi valtavan iso!

Toinen vaatimattomman näköinen koru sitten.

Cherryberry


Korussa on kaksi 8 millistä granaattia 0.8 millisessä hopealangassa. Riipus on laitettu nahkanauhaan ja nahkanauhan päät on askarreltu itse samaisella 0,8 millisellä langalla. Lisäksi tarvittiin lukko ja vastakappale. Riipuksen tekeminen taas vei aikaa. Tarvittiin sivuleikkurien, laatta- ja pyöröpihtien lisäksi tohoa, jolla tein pallot langan päihin, lisäksi tarvittiin juotospastaa tippa, jotta ripustusosan lenkistä tulee tukeva. Juotoshommiin tarvin pastan lisäksi juotosvettä, -pihdit, sitruunahappoa ja vettä. Tohotuksen ja juottamisen jälkeen keittelin vesihauteessa sitruunahappovedessä riipuksesta tummentumat pois. Sen jälkeen kiillotin vielä riipuksen kotitekoisessa kiillotusrummussa. Paljon enemmän työvaiheita, vaikkei korun ulkonäöstä sitä ehkä arvaisi.

Ja arvatakin saattaa, että ensimmäinen koru on paljon helpommin hinnoteltavissa...


sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Lisää muovia! Ja pitkäaikainen haave.


Varmaan kahden vuoden ajan olen haaveillut tekeväni illuusiokorun. Mutta... Nuukana ei raaski millään käyttää pussikaupalla hopeisia kiinnityshelmiä ja muita en tällaiseen halua käyttää. Nyt, kun äitiysloma ja korkeintaan sunnuntaihelmeily uhkaa päätin, että nyt se tapahtuu, eikä ihan mistä tahansa helmistä, vaan aivan ihastuttavista fasettihiotuista apatiiteista ja sveitsintopaaseista, jotka olivat jo lukkiutumassa NERIK-laatikkoon. Ihanan kallista siis.

Korusta tuli todellinen kaunotar. Kevyt, ilmava, kaunis, raikas ja hyvän tuntuinen kaulassa, vaikka aluksi tätäkin hieman epäilin. Ei hinkkaa, hankaa eikä hierrä, kunhan kiinnityshelmet on oikeen kiinnitetty paikalleen. Mikään ei ole niin kamalaa, kuin koru, joka hiertää tai tökkii... Kuvaaminen sitten oli taas oma seikkailunsa. 120 kuvan joukossa nämä olivat parhaimmat. Ja nämäkin olivat surkeita. :( Todellakaan kuva ei tee oikeutta korulle, sillä värit on valjut ja päin metsikköä ja koru roikkuu noissa kaikissa kuvissa. :(

Kesänraikas


Kuvayritys kaulassakin


Korussa on säätöketju takana ja ketjun päässä on ihana turkoosi apatiittibrioletti. Siinä näkyy apatiitin värikin kauniimmin.


Samaan settiin myös korvikset. Apatiittibrioletit ja lumenvalkoiset Lucite-kukat. Nää on kanssa ihqt, vaikka itse sanonkin.

Kesänraikas



lauantai 26. huhtikuuta 2008

Paljastuva maa



Eteläisesä Suomessa kukkii jo ties mitkä narsissit, valkovuokot ja muut kukat, kun taas meillä on lumesta hädin tuskin päästy auringon puolella, varjossa lunta on melkeen joka paikassa. Paljastuva maa sai tarttumaan maanläheisiin väreihin, savuun ja ruskeaan. Korussa on savukvartseja 6 ja 8 millisiän, makeanvedenhelmirondelleja, muutama tumman pronssin sävyinen delica-lasihelmi, hopealukko ja -riipus.

Heräävä maa


Korvakoruihin halusin kokeilla muutaman kiepautuksen Herringbonea. Ihan tasainenhan siitä ei tullut, mutta kokemuksena kiva. Eikä siitä tullut ollenkaan niin tunkkainen ja painava, kuten joskus olen kuvitellut.



torstai 24. huhtikuuta 2008

Salonkikelpoista muovia!


Lucite on uusin hitti koruntekijöiden keskuudessa. Ja tottahan minäkin halusin kokeilla tätä akryylimuovia. Kuvitelkaa! Muovia koruihin ja vielä ihan luvan kanssa! Lisäksi halusin kevätkorvikset, joten yhdistin nämä kaksi. Muovista sainkin paljon isommat korvikset, mitä normaalisti kivestä/lasista tekemällä korva kestää, sillä muovi on sen verran kevyttä. Eipä uskoisi, että muovi voi olla näin kaunista!

Lucitea mulle: keltaiset kukkaset ja balin hopeaa tapeiksi.


Ja Lucitea ehkäpä sulle: valkoiset kukat ja peridoottia koukussa.


Ja ettei muovin käyttö jäisi näissä viimeisissä koruissa ainoaksi synniksi, käytin peridootti-hopeahelmen kukkaan kiinnittämiseen LIIMAA! (vaviskaa, te oikeat korun tekijät. Tuntekaa kauhun väristyksiä selässänne, poistukaa paikalta ja yrittäkää unohtaa, mitä juuri äsken sanoin). On se maailma mennyt mallilleen...

Joka tapauksessa tää nainen kulkee kevääseen ylpeänä muovia korvissaan! ;)


perjantai 18. huhtikuuta 2008

Tildaa kakkujen leipomisen lomassa



Viikonloppuna juhlitaan 3- ja 6-vuotiaita naamiaisten ja lastenkutsujen merkeissä. Kakkupohjat paistuvat uunissa ja kateellisena käyn katsomassa taidokkaita kakkubloggaajia. Näyttää niin helpolta! Tällä sivulle ei kakkukuvia tule, ellei maailman seitsemäs ihme tapahdu, kakut tulee, muttei sellaiset, jotka ylittäisivät julkaisukynnyksen.

Tildaa sen sijaan saatte lisää. Lasten kanssa toipilaspäivää viime viikonlopun mahataudin jäljiltä viettäessämme askartelimme yhdessä yrttipurkkeja. Saviruukut on pelastettu työpaikkani näyteikkunan purkamisesta syntyneestä roskakasasta. Maalasimme ne jämäremppamaaleilla hieman värejä sekoittaen. Kylkeen lapset saivat valita mieleisensä Tilda-hahmot ja vaatteet. Kiinnitimme kuviot decoupage-lakalla ja ainakin 2 kertaa kasteltuna hyvin tuntuvat pysyvän paikallaan. Lakkakerroksia on siis kaksi, alla ja kuvion päällä.

Lapset saivat valita yritit. Poika halusi ruohosipulin, sillä tykkää siitä kovasti, tyttö halusi oreganon ja kehuikin kasvattavansa pitsaa! Minä maalasin rikkinäisen ruukun ja istutin siihen sitruunamelissan. Katsotaan, jos ne pysyy hengissä.



Lähikuvia vielä lasten ruukuista:




Todellisuudessa lakkauksen reunat eivät näy noin selkeästi, kamera jotenkin korostaa niitä.

Mukavaa viikonloppua! Helmeillään sitten ensi viikolla!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2008

Pihahommat sujuu paremmin,


kun niissä on eläimellistä voimaa!

Tämän harjan tuunasin jo pari kuukautta sitten äitien askartelu- ja saunaillassa. Saunassa en muistaakseni käynyt, kun askartelu- ja syömäpuoli kiinnostaivat enemmän.

Materiaaleina ihan tavallinen rautakaupasta ostettu katuharja ja Miranolia maalaukseen.

Piiloutunut tiikeri


Joo-o. Kuva on otettu lauantaina, jolloin lunta oli vähemmän kuin nyt!

Helmihulluille vinkiksi, että rullaavat sivua hieman alaspäin, niin näkevät pari koruakin.


Ja taas koruja!


Nythän mä ihan aktivoiduin, sillä taas on luvassa koruja.

Ensimmäinen on tilaustyö joskus kauan aikaa sitten tekemälle Ruusupitsi-rannekorulle kaveriksi. Tilauskin on ollut vetämässä pitkään ja välillä valmistumisen kanssa menasi iskeä epätoivo. Tilausasioista vastaava joutaisi nimittäin saada potkut, sillä tilasin ensin väärän väriset kristallit koruun. Mokomakin!

Koru tulee päivittäiseen käyttöön joten rannekoru opetti, että välirenkaat on juotettava, että saadaan tarpeeksi kestävä koru. Juottaminen sujui hyvin, talokaan ei palanut ja hermotkin säilyivät, mutta mutta, tietenkin kaasu loppu kesken ja rautakauppahankinnoista vastaava aviomies ei heti joutanut hakemaan uutta. Ja taas viivästystä tuli viikko.

Loppujen lopuksi kuvakin on syvältä ja värit ihan pielessä, mutta en jaksa kuvata uudelleen. Kristallien sävyinä vintage rose, crystal ja rose.

Ruusupitsi


Toinen koru on tuonne kaupan puolelle menevä Piina ketju. Tätä mallia on kaipailtu himean pidempänä ja nyt sieltä löytyy uusi Sweet Misery.




maanantai 14. huhtikuuta 2008

On se!



Niin on se! On se tehnyt nyt jopa korujakin!

Muutamat korvikset, kun tällaisia on myytäviin kaipailtu.

Ensin oliivin vihreät Kaiho-korvikset. Makeanvedenhelmiä ja hopeaa.

Kaiho


Sitten on toivottu jotain tumman sinistä. Ensimmäisessä versiossa on ihastuttavia ioliittipisaroita ja hopeaa. Noi ioliitit oli mulle uusi tuttavuus ja kavereitahan meistä tuli heti.

Syvä kuin meri


Lisäksi tein toisen parin topaasobriolettikorviksia, kun niitä on kaipailtu. Kuvaa en jaksanut ottaa erikseen, mutta tällaiset ne on...

lauantai 12. huhtikuuta 2008

Muutama sana tilaustöistä.


Vauva on ihastunut kohdussa asentoon poikittain ja ylhäällä, joten helmeilypöydän ääressä istuminen työpäivän jälkeen on hankalaa ja toisinaan jopa tuskallista. Siksipä tein päätöksen, että otan tilaustöitä vastaan enää huhtikuun loppuun asti ja nekin riittävän pitkällä aikataululla. Sovitut hommat hoidan, mutta aikataulut saattavat venyä hieman.

Helmetön aika blogimerkinnöissä jatkuu (Saapa nähdä montako blogilistalaista menetän tän merkinnän jälkeen... ;) Viimeksi meni jo muutama). Koti tuntui kaipaavan uutta ovikoristetta ja paikallinen uudistunut Tiimari tarjosi siihen auttavan kätensä ja osa koristeista löytyi omista arkistoista. Valkoista ja vihreää... Paperinarua, paperinarukukkia ja kankaista lahjanauhaa.

Tervetuloa kevät! Täällä paistaa aurinko  ja räystäät tippuvat pitkästä aikaa lumisateiden jälkeen.



Ihanaa keväistä viikonloppua kaikki!


sunnuntai 6. huhtikuuta 2008

Ei helmen helmeä... :o



Vaikka postipoikaa on työllistetty helmipaketeilla, tässä merkinnässä ei näy helmen helmeä. :o Suurin osa viikkoa on mennyt sairastaessa ja tuloksena helmirintamalla on ollut vain kaksi korua, jotka peruskauroina menivät kiireessä kuvaamatta, joten fanaattisimmat helmihörhöt äkkiä pois, nyt EI ole luvassa helmiä, hopeaa tai mitään koruihin liittyvää.

Heikko on ihminen. Näihin mun ei pitänyt hurahtaa ja niin kauan se olikin helppoa, kun näin kuvia vain netissä ja telkkarissa. Eilen sitten käytiin naisporukalla ostoksilla ja erehdyttiin Sinooperiin. Siellä oli enemmänkin näitä esillä, valmiita malleja, tarvikepakkauksia, kankaita, papereita jne. Ja kun joukkoon mahtui yksi toinenkin helposti tälläiseen söpöilyyn hurahtava, se oli menoa. Ja me ajateltiin, että ostetaan pakkauksia puoleksi ja siten säästää (kyllä te tiedätte miten siinä kävi, ostettiin sitten aika monta pakkausta puoliksi!). Ensin ostettiin vain tyttöjen huonetauluihin tarvikkeet, mutta kun olimme lähdössä jo pois, päätimme, että poikien on saatava kanssa. Vähän mietin, miten meidän "spiderman" tällaiseen suhtautuu, mutta yllätys oli suuri, sillä mun jälkeen poika, liki 6v, taisi olla innokkain! Valitsipa itse aiheet, mitä tauluunsa halusi.

Viime yönä syntyi tällaiset vaativat leikkaa-liimaa-ja-askartele taulut Tilda-tarvikkeista. Oikeen mukavaa vaihtelua helmihommille. Ja kun tarvikkeita vielä jäi, niin varmaan "joudun" tekemään lisää Tilda-aiheista. Nää sopii minusta mukavasti lastenhuoneisiin.