maanantai 28. kesäkuuta 2010

Kokeiluversioita


Pitkin kevättä on blogeissa ollut niittausvillitys. En tiedä mistä se lähti, mutta ensimmäisenä taisin nähdä sen täällä. Välittömästi se(kin) hyppäsi "to do" -listalle, mutta muun elmän takia en ole ehtinyt kokeilemaan.


Tästä sormuksesta piti alunperin tulla erilainen, mutta koska nuukana ihmisenä en raaskinut käyttää harjoittelukappaleeseen oikeaa hopealevyä, sulatin jämiä. Ihan alkumetreillä säästötoimenpiteet vaativat uhrinsa: keittiön ruokailuryhmän tuolin, jonka väritys muuttui pyökistä leopardikuvioiseksi... Välissä vaadittin parin viikon hengähdystauko, ennen kuin tartuin hommaan uudelleen: Hapotin, hakkasin, hehkutin, hapotin, hakkasin, hehkutin, hapotin.... kunnes minulla oli siedettävän näköistä hopealevyä, josta sitten viilasin, viilasin, viilasin, viilasin.... Ja tän kummemmaksi en sitä saanut.


Seuraavaksi muotoilua ja sitten sormusrungon tekoon. 2 millinen on hyvä, tuumasin, mutta kas kummaa, toinen puoli langasta skrymppautui ja hupsheijakkaa palloakin pääsi sulamaan. Ja tietenkään 2 millistä lankaa ei ollut tarpeeksi uuden rungon tekemiseen.


Tää koruilija ei lannistu vieläkään. Vaan päättää tehdä persoonallisen näköisen harjoittelukappaleen harjoittelukappaleen. Toinenkin puoli palloksi, hopeanruttausta, väliin puristettuna piikki, juotetta....



Noin näkyy kuvassakin hieno ja kiiltävä hopea. Voishan sitä väittää, että näin oli tarkoituskin, mutta todellakaan ei ollut.


Jatketaan alkuperäisen sormuksen parissa. Vaihdetaan hieman ohuempaan lankaan. Persoonallisen näköinen yksilöni on valmis!




Alla vielä kuva sormuksesta sormessa ennen viilausta.



Tähän voisi järkevä helmeilijä heittää kysymyksen muodostuneista säästöistä. Mä luulen, etten kommentoi. ;)

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Voiko yksinkertaisemmaksi enää mennä?


Olisko tämä nyt sitä skandinaavista, tylsäksi moitittua, muotoilua? Ihan sama oli tylsä tai ei, niin nää pikkuisen yli 9 milliä korkeat korvikset on aivan ihanat! Laittaisin omiin korviin, mutta koska se kultasepänliikkeen täti 80-luvulla meni iskemään olemattomiin korvannipukoihin reiät ihan liian alas, en voi käyttää näitäkään! (niin kuin en monia muitakaan nappimallin korviksia).





 


 

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Toukokuu


Helmikaupan kisa on ratkennut. Onnea voittajalle! Olipa upean ja vahvan värinen tämä voittaja! Mukava kilpailu, niihin on aina mukava osallistua. :)


Oma kisaan asti päätynyt koru tulee tässä. Idea koruun lähti edellisessäkin postauksessa kunnostautuneelta korusuunittelijalta, eli omalta viisi vuotiaaltani. Koko kevään, ja oikeastaan lopputalvenkin, tyttö on odottanut perhosia. Voi sitä onnea, kun sitten toukokuussa näimme perhoset ensilennollaan.



 




Ensilennolla


Hopeaa ja keshihelmiä


(Aluksi arvelutti, miten perhoset pysyvät sivulla ja kertaalleen otin juottamiset uudelleen, kun olin arvioinut komponentin painopisteen väärin ja se keikahti aina nurin, mutta nyt se pysyy jämäkästi sivussa ja vielä oikeen päinkin).

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Ulkoistettu korusuunnittelu.


Yhtenä päivänä töistä tullessa, viisvuotiaallani oli kovasti asiaa. Hän oli suunnitellut paperille koruja, jotka voin toteuttaa. Näitä oli suunniteltu pitkään ja paperia oli kulunut, niin kuin oikeillakin suunnittelijoilla.



Koska violetti, punainen ja vaaleanpunainen ovat hänen lempivärejään, ne olivat lopussa hyvistä (ja huonommistakin) kynistä, joten hän oli joutunut tekemään kompromisseja. Vasemmalla olevien helminauhojen väri-iloittelua sovellettuna käytin jo aiemmassa Viisu-korussa ja kukkakoruun valittiin sitten helmivarastosta sopivimmat värit: vaaleanpunainen ja violetti.



Suunnittelija oli lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen ja aikoi suunnitella lisääkin.


Töiden jälkeen olen kaivannut rauhoittumista ja ideoitakaan ei ole päässä liiemmin pyörinyt, joten rauhallinen ilta helmisilkin parissa toimii aina.



perjantai 11. kesäkuuta 2010

Oi ihana toukokuu


Toukokuun aikana oli tarkoitus tehdä koru Helmiliinan ja Luminukan korukisaan, jonka aiheena oli "oi ihana toukokuu". (siellä on vielä äänestys käynnissä, joten käykäähän antamassa suosikillenne ääni) Yksi ideoistani oli käyttää ruusuja, kun toukukuu on ruusujen aikaa. No, tämä idea haudattiin kisan osalta, mutta koru valmistui loppuun kuitenkin.




Nerea


Korallia, patinoitua hopeaa ja pieniä onyx-helmiä


Jos äskeisessä korussa soi tulinen flamenco tai intohimoinen ja viettelevä tango seuraava koru vie ajatukset jonnekin ihan muuhun. Vaikka kesäillan valssiin...



Kanna tuuli kaipauksein iltapilvellen!


Ruusukvartsia, savukvarstia ja vuorikristallia ilmavasti hopeisessa ketjussa.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Pihkassa


Merimiehet toivat reissuiltaan tuliaisiksi monenlaista tavaraa: eksoottisia hedelmiä, posliinia, piskettejä, posliinikoiria, leninkejä, huiveja, toipa joku lentokalan siiven tai krokotiilen päänkin. Onnekas se morsian, joka sai korun. Eihän sitä nyt oikeaa kultaista, mutta jos edes Pohjolan kultaisen...




Merimiehen tuliainen

Viisumuistoja


 


Helmi-foorumin kuukauden teemana on Euroviisut. Pakkohan siihen on osallistua, kun aihe on niiiiiiiiin hauska.


Mun aiheeksi valikoitui seuraava kappale:


Ensin Wikipedian tiedot


- Vuoden 1984 voittaja (ekat arvaa tässä kohtaa)


- toi maalleen sen historian 4. voiton


- voitti kakkoseksi tulleen 8 pisteellä saaden itse 145 pistettä


- on viimeisin voittaja, joka on esiintynyt numerolla 1


- sitä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen huonommista Euroviisuvoittajista


- kappaleen esitti kolme mormoniveljestä


Omia muistelmiani (korostetaan, että olin silloin ekaluokkalainen ;)):


- ne pojat oli mahdottoman söpöjä (isompien mielestä, mä olin liian nuori vielä sellaiseen)


- ne osasi tanssia ihan älyttömän hienosti


- tanssiliikkeet opeteltiin koulussa ja pihaleikeissä


- meillä oli kasetti, jossa kyseinen viisu oli


-sitä kuunneltiin paljon


- ne kimallekengät oli siistit


Tässä se tulee Herreys: Diggi-loo Diggi-ley


 



 

Pihkassa



Merimiehet toivat reissuiltaan tuliaisiksi monenlaista tavaraa: eksoottisia hedelmiä, posliinia, piskettejä, posliinikoiria, leninkejä, huiveja, toipa joku lentokalan siiven tai krokotiilen päänkin. Onnekas se morsian, joka sai korun. Eihän sitä nyt oikeaa kultaista, mutta jos edes Pohjolan kultaisen...


Merimiehen tuliainen