tiistai 31. heinäkuuta 2007

Mustikkapaikka



Luin helmetistä Idänhelmen korusuunnittelukilpailusta, aiheena Sato, minulle tuli ensimmäisenä mieleen mustikka ja sen sävyiset makeanvedenhelmeni. Asia unohtui, varsinkin kun Julia aloitti kisan upealla viiniköynnöksellään. Eilen sain Satuhelmestä lähetyksen, jossa oli lahjana green veined kvartsia, ajatus palasi uudelleen mieleen entistä vahvempana ja koru oli ihan pakko tehdä. Sitä en tiedä lähetänkö tätä kisaan, vai yritänkö miettiä vielä jotain muuta, sillä peruskoruhan tämä... Paitsi, että renkaat on itse juotettu ja korupiikit itsetehtyjä (golfmailoja).

Mustikkapaikka


Huomenna alkaa arkinen aherrus ja palaan hoitovapaalta töihin. Helmeilen edelleen, mutta päivitys- ja vierailutahti harvenee varmasti.

Muokkaus: Näin se naisen mieli ailahtelee. ;) Päästin sittenkin osallistua Mustikkapaikalla kilpailuun, sillä en ehdi enää suunnittelemaan ja toteuttamaan uuttakaan. Onpahan osanottajia.

Bonuksen blogilistalta turhaan uudelleen tuleville kaivetaan kuva-arkistoja. Parit korvakorut hempeistä makeanvedenhelmistä ja hopeasta.

Babypink


Babyblue

 

sunnuntai 29. heinäkuuta 2007

Korvista kuviin ja pajalla tapahtuu


Nämä korvikset tulivat suoraan korvistani kuviin, sillä Koruavaruuden viime päivien kokeilut vaativat terapiaksi itsellekin koruja... Jotain kaunista, yksinkertaista ja nopeaa. Aurinkokiveä ja vermeiliä (kullalla päällystettyä hopeaa).



Jokohan sitten päästäisiin tunnustamaan kokeiluja ja epäonnistumisia. Huoh. Kai mä olen jotenkin normaalia tumpelompi, sillä kukaan muu ei ainakaan ole tunnustanut, että juottamisessa voisi olla jotain ongelmia. Toinen toistaan ihanampia juotoksia tuntuu syntyvän käden käänteessä. Mun tuloksena oli pari onnistunutta juttua ja kasa romuhopeaa. :(

Itsetehtyjä hopeisia korupiikkejä. Ihan ok homma, hieman golfmailojahan noissa on, samoin kuin kuunpintaa, mutta on siellä ihan käyttökelpoisia ja melkeen täydellisiäkin yksilöitä joukossa.



Juotoskokeiluni eivät olleet kovinkaan onnistuneita. Renkaita sain juotettua kiinni ihan hienosti, mutta kahden kappaleen yhteen juottaminen oli mahdoton tehtävä! Eräät muut helmeilijät ovat tehneet niin kauniita sydämiä, että pakkohan munkin oli sydänfanina kokeilla. Kivasti meni, mutta sydän ei ollutkaan juottunut kunnolla ja lankaa kieputtaessa juotos petti. Siksi kamala syherölankasotkuhässäkkä sydämessä. Taidan jättää nää hommat sellaisille, jotka sen osaa. Lisäksi kieputtaessa ajatukseni helmien sijoittelusta oli paljon hienompi mitä lopputulos. Olisi sittenkin pitänyt tehdä niin kuin ensin ajatteli. Pöh.



Juottamisharjoituksethan kannattaa ehdottomasti aloittaa korvakoruista, sillä siinähän ei tarvi saada kuin kaksi täsmälleen samanlaista tehtyä. Enkös onnistunutkin aika hyvin?



Tämän jälkeen loppui kaasu, joka ei ehkä ollut yhtään huonompi juttu. ;)


lauantai 28. heinäkuuta 2007

Morsian ja korut


Minulta on kysytty kuvaa morsiamista korujen kera ja ensimmäinen morsian antoi nyt luvan. Tässä Auringon kultaama valssi.



Koruja ja itsetehtyjä korupiikkejäkin on syntynyt, mutta Vuodatus ei anna tällä hetkellä mun lisätä kuvia kansioihin. :(


torstai 26. heinäkuuta 2007

Meez



Olihan se pakko itsekin kokeilla, kun Nindelläkin oli
hieno oma Meez-hahmo. Mikä lieneekään, mutta pakko oli saada. ;) Kaikki
minut tuntevat: eiks olekin ihan näköinen! ;) En ainakaan löytänyt
kohtaa, missä massaa olisi saanut lisättyä hieman, sillä valitettavasti
mun vyötärö ei ihan näin hyvin säilynyt ole.
;)




Omasi voit tehdä täällä

Höh,
en saakaan sitä liikkumaan sillain viehkosti, niin kuin se siellä
sivuilla teki, mutta olkoon.


tiistai 24. heinäkuuta 2007

Raaskinpas!



Nerik-laatikon pohjaton kita uhkasi Suomen Jalokivituotteesta ostamiani helmiä. Oli pakko tehdä ratkaiseva saksien liike ja leikata osasta nauhoista lanka poikki ja tehdä jotain.

Kesän helmiä


Pelkiiä makeanvedenhelmiä ja hopeinen salpalukko. Yksinkertainen koru, mutta suunnittelutyöhön ja purkamiseen meni aikaa monta tuntia. Illalla en vielä tiennyt mitä ajatella lopputuloksesta, mutta aamulla olin aikasta myyty tähän koruun.

Kurjenpolvi


Sahasin 300 hopearengasta yhtenä iltana ja johonkinhan niitä piti saada käyttää. Kotirummulla renkaista tuli oikeen kauniin kiiltäviäkin vielä. Oikeasti korvikset eivät ole noin vinot ja erikokoiset, kuvaan vaan menivät jotenkin kieroon.

Kiinalainen ruuti


Tämä koru on, kuten arvata saattaa, Ruutin sisaruskoru. Pronssiketjua oli vielä vaikka kuinka jäljellä, samoin akaattilätkiä. Tässä lätkässä merkki tarkoittaa rakkautta.

Tämän pidemmittä höpinöittä pihalle, sillä meillä paistaa aurinko ja on lämmintä 24 astetta. Mukava päivä siis.


sunnuntai 22. heinäkuuta 2007

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä


Taannoinen Sai sain hyvän vastaanoton kotiuduttuaan. Vaimon mielipiteestä en ihan varma ole, mutta pojat, 8- ja 4-vuotiaat, tykkäsivät korusta isän lisäksi. Haaveissa oli saada omat samanlaiset. Vastasin kysyntään hieman keveämmillä ja poikamaisemmilla versioilla, koruilla, jotka kestävät rankkaakin kulutusta. Kuvausalustaksi kelpuutin viimeinkin pojan joka ikinen  kerta tarjoamat Hot Wheels autot ja Örkit. Tähän koruun ne viimeinkin sopivat.

Minisai


Laitetaan vielä loppuun tuttavan tilaama koru. Koru on apinoitu yhdestä mainoksesta, tai muoto on sieltä, mutta korua on muutettu jonkun verran. Se on hyvin yksinkertainen, mutta ainakin kun sovitin sitä, niin kaulalla se näytti hyvälle ja istui mahtavasti. Rinkula tulee heti kaulakuopan kohdille ja isommat palluratkin osuivat ihan vahingossa sopiviin kohtiin kaulalla. Ihanan yksinkertainen kesäkoru. Tein sitten samantien tämän mustan lisäksi tummanpunaisenkin.

Siemenhelmien paluu

Siemenhelmien paluu



tiistai 17. heinäkuuta 2007

Juhannusyö



Tätä korua ei meinannut syntyä. Paniikki melkeen iski. Juhannusyö-rannekorun tilannut muutti mielensä ja halusikin vielä kaksirivisen kaulanauhan rannekorun kaveriksi. Ja tietystikään minulla ei ollut niitä samoja ihania makeanvedenhelmiä riittävästi. Satuhelmestä, mistä olin alkuperäiset tilannut, ne olivat loppuneet, HelmiQ:ssa ei ollut sopivia, Villihelmestä minulla kävi kokeilla helmet, mutta nekään ei sopineet ja ulkomailta ei ehtinyt enää tilaamaan. Onneksi löytyy maailmasta ihania ja avuliaita ihmisiä. Satuhelmen Laura otti asian omakseen, tilasi Kiinasta helmiä ja niitä jännättiin ehtiikö ne ja tuleeko sopivia. Helmet ehtivät ja ne tulivat minulle perjantaina ja ne olivat oikeen kauniita, mutta aavistuksen eri värisiä. Samaan aikaan huhuilin Helmetissä helmiä, mutta ei tuntunut löytyvän. Onneksi ihana helmiystävä Mags riensi apuun. Häneltä löytyi monitorilta tihrattuna sopivan väriset helmet ja lähetti ne minulle testattavaksi. Nämä molemmat valkoiset helmet tulivat minulle samana päivänä ja ilo oli suuri, kun oikeat helmet viimein löytyivät, sillä Magsin helmet olivat tismalleen saman sävyisiä, ihanan kiiltäviä ja kauniita, vain millin isompia, mutta se ei haitannut mitään. Satuhelmen helmet jäivät odottamaan seuraavaa projektia, johon ne tuntuivat sopivan niin täydellisesti. (juu-u! Ette te mun hääkoruista ihan vähällä pääsekään. ;))

Tietysti tekeminenkin oli yhtä juhlaa. Tarviiko mainita eteisen lattialle levähtäneistä helmistä, hukkuneista vermeil-spacereista, joita oli tietysti liian nippa nappa määrä, joten niiden oli PARAS löytyä tai postissa hidastelleista Swarovskeista. Onneksi lopputulos on kaunis ja istuu ainakin minun, vanhan tädin, kaulalla hyvin.

Toiveena 40 senttinen nauha, jonka alapuolella melkeen kiinni kulkee toinen nauha. Korussa on säätöketju, jolla nauhasta saa tarvittaessa muutaman sentin pidemmän.

Pikkuisen kiire meinasi tulla, sillä häät on lauantaina ja koru täytyisi vielä hyväksyä, postittaa ja tehdä mahdolliset korjauksetkin. =D

Juhannusyö


maanantai 16. heinäkuuta 2007

Ahkerointia ja törsäystä



Paniikki iski. Lupasin jo alkukesästä lähteä yhden toisen koruihmisen kanssa kokeilemaan myyntiä ulkoilmassa. Ja minähän en sellaisia asioita jaksa stressata aikaisemmin, ja siitä johtuen viimeiset pari yötä menikin mukavasti koruhommissa. Eihän siinä ajassa maailmaa mullisteta ja kovin vaativia ja innovatiivisiä koruja tehdä, mutta jotain piti olla esillekin laittaa. Tässäpä ahkeroinnin tuloksia. Osa viime yönä tehdyistä koruista jäi kuvaamatta ja ne jotka menivät menivät kuvaamatta...

Kiinnittäkää turvavyönne ja sammuttakaa savukkeenne. Nostakaa istuimenne selkänoja jne.

Amatsoniittiruusut nahkanauhassa. (tämä meni Saksaan asti. Mukavaa kielitaitoharjoitusta muuten ;))


Suositun ja paljon kyselyjä aiheuttaneen Kauriinkellon pikkusisko, Keijunkello. Makeanvedenhelmiä (valkoinen, malva ja persikka) ja silkin sävyisiä Swarovskeja. Balin hopeahelmiä, hopeinen lukko ja Balin hopeinen filigraanikukka. Korussa on säätöketju koristamassa niskaa.

Keijunkello


Poseidon on Afroditen ja Venuksen isoveli. Makeanvedenhelmiä, balin hopeaa ja Swarovskeja. Riipus Karen Hill heimon. Tässä käytetyt 3 milliset tanzaniitin sävyiset Swarovskit olivat muuten toinen ensimmäisenä tilaamistani Swarovskeista. Löytyivät Nerik-laatikon pohjalta, jonne ne silloin oli huolellisesti talletettu. Eikös ollutkin sopiva aika käyttää ne pois? ;)

Poseidon


Serpentiinisydämiä ja hopeaa.


Mahdottoman vaikea kuvattava, varsinkin näin illan valossa. Hopeaketjua ja granaatteja. Oikeen kaunis luonnossa, kuvassa ei näytä miltään. Pöh.

Karpalo


Helmihöppänät, kiinnittäkää kuolalappunne:
Ulkoilun ja naaman polttamisen jälkeen, 30+ suojakertoimesta huolimatta, suunnistettiin Suomen jalokivituotteeseen. Ovessa oli lappu: liike suljettu messujen takia, avoinna seuraavan kerran 17.7. Ovi ei kuitenkaan ollut lukossa ja mentiin sisään kysymään saako tulla. Olivat juuri purkamassa tavaroita messulaatikoista pois. Liikkeen etuosassa oli valmiita koruja, mutta liikkeen takaosa oli helmeilijän paratiisi! Ihania helmiä nauhoittain seinät täynnä! Laatikoissa hyllyjen alla, pakkauslaatikossa jne. Ihan kaikkia emme päässeet penkomaan, sillä ne olivat laatikoissa vielä, mutta sekin "vähä" mitä siellä oli, sai helmihöppänän erittäin onnelliseksi.

Kivihelmet olivat hyvälaatuisia ja kauniita, hintataso halvimpiin ulkomaalaisiin paikkoihin korkeahko, mutta suomalaisiin nettikauppoihin ihan kilpailukykyinen, varsinkin kun sai itse valita ja hiplata. Monta nauhaa olisi ollut sellaista, mitä olisin ostanut, mutta joku järki piti pitää mukana. Makeanvedenhelmet oli kauniita ja mielestäni edullisia. Hinnat alkaen 5 euroa ja yläpää taisi olla sadoissa euroissa (kauniita muuten, lievästi ilmaistuna (pyyhkii suupieliään)). Makeanvedenhelmiä tulikin ostettua enemmän, kun kerrankin pääsi itse valitsemaan nauhat.


Tässä kaikki on makeanvedenhelmiä
hintaluokka 5-9€/nauha



Fasettihiotut vuorikristallit 8mm. Ihan uskomattoman kauniit ja kallein ostokseni 18€/nauha. Makeanvedenhelmet 5-8€/nauha.
Lisäksi tarttui mukaan tosi iso punainen foliosisussydän

Sitten kun rikastun, menen kyllä hakemaan A+ luokan akvamariineja. Ne taisin kuolata märäksi.

lauantai 14. heinäkuuta 2007

Aavistuksen verran kieputusta täältäkin



Olihan se munkin kokeiltava kieputusta, kun se on nyt niin muodissa. ;) Kieputtelin sitten vaan vähän mieleni mukaan ja tällaiset keinukorvikset syntyivät. En tiedä mistä malli on päähäni jäänyt, liekö joltain kopioitu. Valitettavasti en muista olenko tällaiset jossain nähnyt vai onko sävellys omani.  Muokkaus: Samantyyppiset korvakorut löytyivätkin Inkerin ihanien korvakorujen joukosta, hieman vähemmällä söheröllä vain. Saapa nähdä jäikö viimeiseksi kieputukseksi vähään aikaan, sillä ei tää oikeen mun juttu ole.

Fasettihiotut akvamariinirondellit, pari hopeaspaceria ja hullunlailla kieputusta. Kuvausalustaksi olisi kannattanut valita joku muu kuin oranssi, sillä akvamariinien kaunis vaaleansinertävänvihertävä väri katoaa. :( Korvikset on yllättävän pienet ja sirot, korkeutta noin 1,5 senttiä ja korvissa oikeen kivat.

Keinu


Tämän tyyppisiä korviksia näkee paljon maailmalla. Olihan se kokeiltava ja yllätyin niiden istuvuudesta. Tosi hyvät korvissa, ei ollenkaan hankalat.

Ranskanpastilli


Rannekoru sai innoituksen nyt kukkivista oransseista liljoista. Oranssi meri olohuoneen ikkunan alla pakotti tarttumaan karneoleihin ja kupariin.

Forza

perjantai 13. heinäkuuta 2007

Paluu?


Auton mittarissa 1700 kilometriä ja koko perhe vielä suhteellisen järjissään!. Mukavaa oli, ja lapset jaksoivat hyvin, mutta kun kotiin päästiin, oli "loman tarpeessa". Korurintamalla on hiljaista, vain yksittäiset helmet ovat vyöryneet kohti lankoja. Suunnitelmia kylläkin on, mutta toteutusvaiheeseen ne eivät vielä ole päässeet. Blogitauko teki kyllä terää, mutta en mä kokonaan malta lopettaa, on tää niin hauskaa.

Inkulta ostin joku aika sitten ihanan pullukan cinnabar-riipuksen. Cinnabar on (kai) jotain puuta, jossa on kunnon lakkakerros päällä. Ihana möllykkä! Inkulta oli kai tarttunut riipuksen mukaan pisara naruinspiraatiota, sillä riipus oli ihan pakko laittaa organza-puuvillanauha-laavakivi -viritykseen vähän inkkumaiseen tyyliin.

Cinnabar


Samalla organzan käsittelyllä yksi ylimääräiseksi jäänyt hopeafoliosydän kiepsahti nauhaan. Ihan kaameen vaikea koru tämäkin. ;)



Ja yhdestä taannoisesta projektista ylijääneet makeanvedenhelmet vaativat päästä tähän todella haastavaan lukko eteen ja riipus -koruun. Pari vaaleaa ametisti Swarovskia ja balin hopeaspacereita kamuksi. Otetaan kuvat vielä suoraan hanurista, niin johan on uppee postaus. Loppuun vielä tuttu selitys: Tääkin koru on luonnossa tosi nätti, kuva ei tee oikeutta sille... Tai mitä sitä kuvaa syyttämään, vika taitaa ehkä olla kuvaajassa... Voishan kuvan ottaa uusiksi, mutta tiedättekös: mä en jaksa.



Taidan jatkaa lomailua ihailemalla muiden upeita koruja. 

sunnuntai 1. heinäkuuta 2007

Ette te minusta vielä päässeet!


Eilen sain vielä tehtyä pari korua, tälle miesten korulle tuli rannekorut, jotka tungin jo pakettiin, enkä muistanut kuvata. Tein kaksi erillistä rannekorua, joita voi pitää joko samassa ranteessa tai toinen toisessa jonglöörausta harrastaessa.

Kannustin yhtä jos toistakin käyttämään NERIK (näitä en raaski ikinä käyttää) -laatikon aukaisuun, ja onnistuneita koruja on syntynytkin paljon, joten kai se on pakko itsekin raottaa kantta hieman. Filigraanikukat on yksi sellainen, jotka ovat odottaneet täydellistä seuralaista. Samalla raotuksella otin ihanat vaaleansiniset söpöt pienet makeanvedenhelmet käyttöön. Korun nimi, Kauriinkello, tuli hieman hassusti, kun korua tehdessä katsoin ikkunasta: "Ihanaa, ensimmäiset kauriinkellot on auenneet". Suunnittelin jo kuvauksenkin, mutta kun menin hakemaan kukkaa, niin eihän se mikään kauriinkello ollut! Olkoon nyt sitten kauriinkello perinteisesti kuvattuna. Pöh!

Kauriinkello


Clear sai korvikset kuin itsestään. Pyöreät fasettihiotut vuorikristallit on ihan uskomattoman kauniit ja säröttömät. Tein korvikset pitkätä aikaa tappeihin, halusin välillä hieman pienikokoisempaa, vaikka helmi onkin iso.

Clear



Nyt pääsette minusta. Ainakin viikoksi. Aurinkoa, iloa, rakkautta ja paljon helmiä!