tiistai 27. toukokuuta 2008

Vintage Bride


Minulla oli jälleen ilo ja kunnia tehdä koru morsiamelle. Tällä kertaa tyyli ja toiveet olivat hieman erilaiset kuin aikaisemmin, mikä oli aivan mahtavan mukavaa. Pukua en ole vielä nähnyt, sillä se on vasta ompelijalla, mutta yhteistyössä morsiamen kanssa toteutimme tällaisen korun. Puvun yläosaan on tulossa norsunluunsävyistä kangasta, jossa on roosan häivähdys joukossa. Yläosa on yksinkertainen, ja morsian halusi siihen pitkät helmet koristamaan sitä. Selkäosassa puvussa on koristenapitus ja se jää aika avoimeksi. Puvun alaosa on myös norsunluunsävyistä kristallisatiinia, eri sävyä kuitenkin kuin yläosa. Helmaan tulee rypytyksiä nostoilla. Kuulostaa aivan ihanalle, ja en malta odottaa, miltä puku näyttää valmiina. Toivottavasti elokuussa saamme kuvan ihailtavaksemme. :)

Morsian siis toivoi saavansa pitkän helminauhan, jonka sitnne voi laittaa kaulaan 2-3 kertaa. Pituutta nauhalle tuli n 150 cm. Materiaaleiksi morisan halusi Swarovskin kristallilasihelmet ja kerrankin minä sain tilata niitä kunnolla ja hyvästä syystä! Sävyiksi valikoituivat Kermaruusu, Vaalea Kermaruusu, Tumma kulta ja Puuteriruusu.

Korussa on lukon yhteydessä toinen lukko, jolla morsian voi halutessaa kiinnittää toisen kiepin niin, ettei päivän menoissa lyhyempi nauha lyhene ja ala kuristamaan.

Lisäksi settiin toivottiin myös yksinkertaista rannekorua.

Korun nimeksi tuli alitajuisesti Vintage Bride, vaikkei siinä varsinaisesti mitään vintagea taida ollakaan. Väritys ja pitkä helminauha vaan saivat minut Vintage-tuulelle. Olkoon sitten, niin kun itse nimensä valitsi.

Vintage Bride





Jos kuvia haluaa katsella isompina, ne löytyvä kuvaämpäristä.


maanantai 26. toukokuuta 2008

Yhdelle elämäni tärkeimmälle ihmiselle


Ikiomalle Prinsessalle, Tuhkimolle, todelliselle neitokaiselle, jolle housut on kauhistus, joka haluaa kynsilakkaa, tukkapinniä, mekkoa, rimpsua ja röyhelöä. Tyttöselle, joka oikeasti näkee peilissä prinsessan ja kaunottaren. Siinäpä meille hieman vanhemmille allien tai selluliittien tuijottajille oppimista. Voi kun omistaisi edes prosentin siitä luottamuksesta omaan ihanuuteensa!

Rauni käväisi kesälomamatkalla meillä. Tietysti ohjelmassa oli helmeilyä ja helmien hipellystä, tuijottamista ja kuolaamista. Hieman helmi- ja hopeaostoksia, ketjun punomista jne. Rauni opetti minulle miten tällainen riipus tehdään. Taas olin kuvitellut sen olevan paljon vaikeampaa, vaikkei se mulle ollutkaan helppoa, sillä siinä piti ommella!

Rauni toi tullessaan prinsessa-kuplatarroja, joihin oli ajatellut, että vaihdetaan kuva. Ei todellakaan vaihdeta! Tuhkimo on juuri täydellinen valinta! Prinsessa-Tuhkimo valitsi koruun käytettävien helmien värin, joten luulisi olevan mieluisa. Älkää katsoko riipusta liian läheltä ja kriittisesti, sillä se on mun ensimmäinen ja mä en todellakaan ole mikään ompelija!

Tuhkimo
 


perjantai 23. toukokuuta 2008

Olipa kerran kaksi insinööriä...



...jotka juttelivat noin 6 kuukautta sitten kahvipöydässä. Toinen esitteli toiselle uutta muistkorttiaan, joka roikkui avaimenperässä. Muistikortti oli musta, mutta aika pienehkö, mitenkään kaunis se ei ollut... Helmeilijällä alkoi raksuttaa, kuinka muistikortin saisi kauniiksi ja käytännölliseksi. Suunnittelin siihen ensin Swarovskien liimaamista tai muunlaista helmityötä, mutta asia painui mielen pohjalle... Kului aikaa, kunnes eräällä kauppareissulla törmäsin tällaiseen. Ja ajatustyö alkoi välittömästi. Tästä pitää tehdä koru!

Työssä Vaaleanpunainen insinööri näyttää tältä:


Riipuksen saa kätevästi irroitettua hopeisen papukaijalukon ansiosta, joten koko korua ei tarvitse irrottaa kaulasta tai pöydän alle ei tarvitse ryömiä muistikortin lukemisen ajaksi.

Juhlaan ja vapaa-aikaan Vaaleanpunainen insinööri kaivaa esille naisellisemman puolensa ja näyttää tälle:


Muistikortin insinööri laittaa joko kännykkänauhaan ja puhelimeensa tai jättää suosiolla kotiin. Kuinka vaan.

Lähikuvaa vielä riipuksista


Korun materiaaleina on vaaleanpunaisia ja ruskeista makeanvedenhelmiä, Suklaanruskeita Swarovskin kristalleja, roosagalvanoituja lasisia delicahelmiä, hopeiset lukot ja filigraanikukkariipus, 2 GB:n muistikortti sekä kännykkänauha.

Muistikortti on vaan yllättävän söpö... Mihin mä voisin tarvia sitä?

perjantai 16. toukokuuta 2008

Ihanan kallista


Tuttu otsikko sopisi tähänkin postaukseen. Kun mopedi karkaa käsistä, ja hopealangan kanssa ollaan tuhlaavaisia, syntyy tällaisia koruja, joiden hinta muodostuu "ihanan kalliiksi"... (Vielä kun olisi leimausoikeudet, niin hinta olisi vielä kalliimpi)

Alunperin tästä piti tulla jotain ihan muuta, mutta lopulta siitä tulikin kuningatarketjua hopeisen makeanvedenhelmistutetun helmen kera, joka sekin on hmmm... sitä ihanan kallista suoraan NERIK-laatikosta. Korulla on painoa ihan mukavasti, mutta oikeastaan on mukavan tuntoinen kädessä. Se, tykkäänkö minä tästä aika massiivisesta ketjusta, on toinen tarina. vielä en oikeen sen kaveriksi ole päässyt. Mutta tulipahan tehtyä...

Koru sai nimensä naapurin tulevan kuningattaren mukaan, joka sopivasti vieraili Suomessa.

Victoria




Tämä helmihöppänä suuntaa nyt viikonloppuloman viettoon ja palaa linjoille joskus ensi viikolla. Ihanan kylmää viikonloppua kaikille!


maanantai 12. toukokuuta 2008

Kun ottaa päästä, pidetään korvakorupäivät!


Vanha vihtahousu, eli Kela, on aiheuttanut mulle harmaita hiuksia (mikä on sikäli kamalaa, sillä kävin juuri tänään värjäyttämässä hiukseni...) ja siksipä piti lohdukkeeksi pitää korvispäivät! Helppoja, mutta käyttökelpoisia korviksia kehiin siis.

Hattaraan tarvittiin tietysti korvikset


Kevät toi kevät toi kristallit,
 kevät toi kevät toi kimalluksen...
Nuori Rakkaus


Fuksian ja roosan sävyisiä Swarovskeja sekä hopeaa.

Perinteiset Ruusunnuput kuten muutkin korvikset löytävät tiensä myytävien osastolle, kunhan vaan ehdin.


Lyhty


Ullan ihastuttavia ametistilyhtyjä ja hopeista muinaisketjua. Ullan helmissä ja kivissä on kyllä laatu kohdillaan.

Kupariperhosessa on Oili-ketjun henkeä


Green and Yellow sopisi täydellisesti kevään muotiväripaitoihin.


Lopuksi vielä kokeilu. Nekan sivuilla oli ohje, jota halusin kokeilla. Ensinnäkään mulla ei ollut kapussia, joten otin ihan tavallisen ison litteän jaspiksen ja kokeilin siihen ja aluksi kuparilangalla. Pihtien jälkiä... Paljon... Epäsymmetrisyyttä... Liikaa... Laitoin nuo reunaan tulevat poikittaislangat heti kaikki, joten oli hieman vaikea taivuttaa kehyksiä kiven ympärille ja siksi sain sohittua pihdeillä ihan kamalasti koloja. Mutta ensi kerralla paremmalla taidolla ja tiedolla.

Earth


Vaikka tää mamma aloittaa huomenna äitiysloman, korupäivitykset jatkuvat ainakin muutaman viikon vielä. Myytävien sivut päivittyvät keskiviikosta alkaen, koruihin saadaan viimei mitat ja hinnatkin!




sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Äitienpäivän aamuna


Harvoin saa tällaista palautetta, kuten tänä aamuna. Tuntuu hurjan hyvälle. Sain hienoja tauluja ja hienon huovutetun rintakorun, mutta ehkä parasta oli kortit. Lapset olivat hoitopaikassa askarrelleet hienot kortit, joihin oli kirjoitettu, millainen äiti on.

3-vuotiaan ajatuksia:
Äiti on:
- Katri
- Ihana
- Kivempi
- Sen mahassa on (poika)vauva

6-vuotias oli taas tätä mieltä:
Äiti:
- Askertelee helmillä
- Äidin mahassa on tyttö
- On kaunis
- Äidin kanssa on mukava jutella
- Rakastaa koko porukkaa!

Näiden ihanien lahjojen jälkeen sain vielä herkkuaamiaisen, eli mikäs tässä on ollessa.

Ihanan pastellinsävyisen hömpötyksen myötä haluan toivottaa kaikille äideille ihanaa äitienpäivää!

Hattara
Photobucket
Makeanvedenhelmiä, hopeaa, makeanvedenhelmisydämiä, turmaliineja sekä hopeakukka. (opintomatkan opit numerot 2 ja 3: charmeja ei ole koskaan liikaa ja pastellin sävyt on pop!)


lauantai 10. toukokuuta 2008

Opinto- ja ostosmatkalla



Kävin toisen helmihullun kanssa opinto- ja ostosmatkalla. Ostoksia tehtiin Suomen jalokivituotteessa, jossa pysyin hyvin ruodussa, en tiedä voiko samaa sanoa kaverista ;). Aikaa kyllä meni paljon, mutta rahaa meni lähinnä makeanvedenhelminauhoihin, joissa olikin ihania värejä ja parasta oli se, kun sai itse hipeltää... Opintomatkoja suoritettiin muutamaan korukauppaan, jossa selvisi mm. ettei charmeja voi olla koskaan liikaa... Siitä myöhemmin hillitty versio. Tai ettei riipus voi olla liian iso...

Ensimmäisen korun akaattiriipus on Suomen jalokivituotteesta. Mulle ei nuo kirjoitumerkit ihan auenneet, joten pyörittelin aika pitkään sitä, että kummin päin se kuuluu... Riipuksen halkaisija on reilu 4 cm ja koska se on kiveä, painoakin on mukavasti. Kaveriksi koruun löytyi savukvartsinugetteja, hopeoituja harjattuja helmiä, puuvilla- ja organzanauhaa.

Parantaja
  

Toinen koru seuraa kiinalaissiskojen jalanjäljillä. Kuparia, pronssin sävyisiä Swarovskeja ja karneolia. Yin tarkoittaa kärsivällistä, jota en kyllä viime aikoina ole pahemmin ollut, mutta jospa Yin luovuttaisi osansa minullekin. :)

Yin


Hei! Uusia korublogeja on tullut paljon. Jos haluat linkkilistalleni, niin laitahan viestiä. Lisäilen niitä mielelläni sivuille ja ennenkaikkea käyn kylässä ihastelemassa teidän töitänne.


maanantai 5. toukokuuta 2008

Verenpaineen tasoitukseen


Sain Magsilta kivan ketjuohjeen ja päätin heti kokeilla sitä. Kehuipa Mags sen olevan vieläpä kovin helppokin! Kaunis se ainakin oli. Jostain syystä kahden tunnin uurastamisen, purkamisen ja hiusten repimisen jälkeen, olin päässyt sadannen seitsemännentoista kerran kuvaan kolme, katkaissut purkaessani ja taas punoessani useammankin lenkin ja kaikista parasta oli, etten tajunnut sitä vieläkään. Sain aikaan lähinnä mönttiä muistuttavan kasan hopearenkaita. Tyylikästä!

Vauvat oppivat kohdussa jo rentoutumaan tiettyihin rutiineihin. Esim. vaniljateen tuoksu ja tutun tv-sarjan tunnusmusiikki saa vauvan rauhoittumaan ja stressihormonit vähenee. Olenkin ajatellut, että tämä vauva oppii rauhottumaan lähinnä sahaamiseen, tohottamiseen tai siihen, kun teen koruja hiljaisuudessa helmien rapistessa yön pimeinä tunteina. Tämä ketjuviritelmä sai kuitenkin verenpaineeni sen verran koholle (yläpaine varmaan nousi yli 100! ;)), että oli palautettava usko omaan teoriaan korujen tekemisen rauhoittavasta vaikutuksesta ja piti tehdä jotain takuulla onnistuvaa.

Päätin tarttua jämähelmiin. Niihin oikeen kelvollisiin makeanvedenhelmiin, joita joka nauhasta jää muutama käyttämättä ja jotka pyörivät laatikoiden pohjalla ikuisuuden. Tuo hopeaputkikin on pyörinyt aina tuossa laatikossa, saisinkohan senkin käytettyä? Ja tuo kukka vielä mukaan... Muutama granaatti ja vuorikristalli vielä höysteeksi ja rannekoru oli valmis. Ja verenpaine laskenut.

Marketta


Huomasin, että noita tummanpunaisia/viininpunaisia/granaatin punaisia makeanvedenhelmiä oli enemmältikin. Yhdistin loput kera 2 millisten granaattien ja hopeakukan tyypilliseksi, mutta niin toimivaksi lukko eteen -koruksi.

Marketta


Loppujen lopuksi tein niistä samaisista renkaista kuningatarketjua, mutta sitäkin tuli ihan liian lyhyesti. Ei auta kuin tarttua taas sahaan.


torstai 1. toukokuuta 2008

Neidot ilta-auringossa



Sammalen peittämältä kiveltä ilta-auringossa köllimästä löytyivät seuraavat kaunottaret.

Ilmatar


Jens Pind -ketjua, fasettihiottu vuorikristalli, hopeasydän ja -lukko.

Sekä Vellamo


Ioliitteja, hopeinen kukkahelmi sekä tynnyriketjua.