maanantai 26. maaliskuuta 2007

Pieni välipala



Joskus vastustaa. Melkeen tekisi mieli poistaa tämäkin kuva, mutta koska muista viikonlopun aikana valmistuneista koruista kuvat olivat vieläkin huonompia, on pakko sada laittaa jotain. Kamerastakin patterit loppuivat ja ne ryökäleet eivät kävele itsekseen laturiin. Pah!

Tämä on Poutapilvien ja myrskytaivaan sisko, Ruusuhipiä. Hopeaa ja Swarovskeista ehkä kauneimmat värit ikinä: Light Rose satin (tummin noista, uusi suosikkini), Vintage rose ja Silk (vaalein). Voin kerta, että koru on paljon kauniimpi oikeasti kuin mitä sain auringon valon tai keinovalon (yritys numero II) ja temppuilevan kameran kanssa vangittua. Kuka haluaisi hoitaa valokuvauksen???



Parit ennen julkaisemattomat korvakorut vielä arkistosta.

Kultasiipi hyppäsi tällä kertaa ketjuun. Swarovskin värinä Crystal Golden Shadow ja liuskkeena myös kirkasta kristallia.


Ja sitten vielä yksinkertainen ketjumalli. Makeanvedenhelmi on väriltään sininen, kuvasta se ei oikeen hyvin erotu.
.


perjantai 23. maaliskuuta 2007

Viikonloppua!


Vietän blogipäivityksettöntä viikonloppua ja mahdollisesti alkavaa viikkoa. Keskityn talon siivoukseen, kukkamultien vaihtoon jne. Parhaat ohjeet kotitalousasioihin löydätte täältä. Noilla ohjeilla kodinhoito, kokkaus ja lastenkasvatus ei voi olla tylsää. Erityisesti kannattaa lukea kommenteissa käytävä keskustelu. Sieltä selviää mm. miten kukkamultien vaihto onnistuu rakennekynsiä vaurioittamatta. =D

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

tiistai 20. maaliskuuta 2007

Kylmää ja lämmintä


Kiinalaiset korut saivat kaverikseen vielä rannekorun. Lämpimät karneolit hehkuvat ja mustat onyxit puhuvat omaa tummaa kieltään. Tätä en suosittele ihmisille, jotka haluavat piiloutua seiniin, mutta energiaa koru kyllä tihkuu varmasti käyttäjälleen asti.



Kylmää sinistä Swarovskin kaksoiskartioissa, väreinä light sapphire ja montana. Mukana balin hopeaspacereita ja välirenkaat on kiepautettu ristiin. Jos äskeinen oli voimakas energiakoru, tästä korusta ei puutu herkkyyttä eikä tyylikästä kimallusta.




sunnuntai 18. maaliskuuta 2007

Uusia tuttavuuksia


Foorumin myyntipalsta on monesti aarreaitta. Jos sattuu sopivaan aikaan paikalle, voi tehdä löytöjä, joita toinen helmihamsteri kauppaa pois omista varastostaan. Mutta nopea pitää olla ja monesti sekuntikin on liikaa miettimisaikaa tai joku kolmas helmihullu on ehtinyt apajille. Viime viikolla minua onnisti monesti. Edellä oli jo kvartsipisarat päätyneet korvakoruiksi, nyt käyttöön otin kashmir-helmet ja yhden Inkulta ostetun lukon.

Minulle sanottiin joku aika sitten, että kaikki koruni ovat minun näköisiä. Sitä en tiedä tarkoitettiinko sillä pahaa vai hyvää, mutta otin sen haasteena (tietysti pikkuisen palkokasvi sieraimessa). En ymmärtänyt, että keneltä niiden sitten olisi pitänyt näyttää, naapurin Pirkoltako, kun koruja pääasiassa teen itseni iloksi sellaisista materiaaleista, joista itse pidän. Tietysti tilaustyöt on asia erikseen, siinä kuunnellaan korun tilaajaa ja oma mieltymys unohdetaan.

Tästä korusta yritin tehdä minulle mieluisen, mutta sellaisen, joka ei olisi minun näköinen. Onnistuinko, sitä en tiedä. Kahmir-helmet olivat valtavia ja paljon kirkkaamman värisiä, mitä kuvittelin, siksipä kokeilin varmaan jokaista helmeä, mitä varastostani löytyi niiden kanssa ja tilasinpas pari lisääkin vielä varmuuden vuoksi. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan niiden kanssa vain hieman kimalletta: sileitä hopeahelmiä ja kirkkaita Swarovskeja sekä muutaman Hill Triben hopeaspacerin. Lukkona siis Inkulta ostettu hopeinen ja kiiltävä neliönmallinen salpalukko. Ranteessa tämä on kaunis ja arvokkaan näköinen, persoonallinen ja sopivasti kimaltava. Nuo kashmir-helmen sisään uppoavat hopeahelmet ovat muuten 5 millisiä, että massaa korussa on.

Saanko esitellä: (Naapurin-) "Elisabeth"



(Vaikka korusta lopulta tykkäänkin paljon, niin myyntiin menee tämäkin. En suosittele tätä heikkoranteisille, eikä pakettiin kuulu fysioterapia kipeytyneelle ranteelle. ;))


lauantai 17. maaliskuuta 2007

Prinsessoille



Pitkästä aikaa koruja perheen tärkeille henkilöille, niille joille vaaleanpunainen on ainut oikea väri, satiini ja kiiltävä ovat numero ykkösiä. En puhu nyt itsestäni, vaan todellisista prinsessoista.

Ensimmäiset Hello Kitty! -korut menevät ystävien lapsille. Uskoisin, että osaavat arvostaa. ;) Molemmissa on metalliset Kitty riipukset ja kaksi eri sävyistä vaaleanpunaista satiininauhaa. Laitoin koruihin säätöketjut kukkasineen, sillä neitokaiset ovat uskoakseni hieman kasvaneet siitä kahden vuoden takaisesta, kun heidät olen viimeksi tavannut.






Kun prinsessavauhtiin päästiin, tein vielä yhden prinsessadeluxe -riipuksen, tällä kertaa satiininauhaan. Kukka on muokattu aikojen saatossa japanilaisesta helmityöohjeesta ja tällä kertaa siitä tuli viisisakarainen.



Ja sitten vielä pari kännykkäkorua fimoruusulla ja Helinä-keijulla.





torstai 15. maaliskuuta 2007

Kvartsipisaroita


Jälleen kerran tein löytöjä foorumin myyntipalstalta. Saman päivän aikana sain kotiin hopeisia lukkoja, kashmir-helmiä ja kivipisaroita. Onneksi, sillä hopeisten lukkojen tilanne on nolla. Helpotti hetkeksi Gemssunpaketin odotusta, jossa pitäisi tulla niin lukkoja kuin kiinnityshelmiäkin, jotka nekin ovat loppuneet. Ei synny koruja, jos näitä tarvikkeita ei ole. Ruusukvartsin ja ametistin (värisistä?) kivipisaroista tein peruskorvikset. Vaikka ne onkin ihan perusmallia, on se mielestäni toimiva ja kaunis malli.



Pakettien odotuksen lomassa postipoika kiikutti selkä vääränä minulle ilmaisen Fire Mountain Gemsin kuvaston. Mukavaa selailla ihan paperikuvastosta helmiä. Kuvastossa on 530 sivua helmiä ja korutarvikkeita, varsinainen helmeilijän unelmapaketti siis. Kätevää lukea tätä sohvalla tai iltalukemiseksi vaikka sängyssä.

Kohta tulee posti, jospa se pian toisi minulle tarvikkeita, että pääsisin kokeilemaan niitä kashmirhelmiäkin. Olivat muuten yllättävän suuria...



tiistai 13. maaliskuuta 2007

Nyt loppui söpöstely... tai sitten ei.



Päätettiin pojan kanssa lopettaa söpöstely ja tehdä kunnon koru. Pojan (liki 5v) ihan itse tekemässä korussa olevat luiset pääkallot on ostettu foorumin Virpih:lta. Kiitokset! Lisukkeeksi poika valitsi muutaman kissanSILMÄlasin ja mustia ja verenpunaisia siemenhelmiä, niin johan Johnny Deppikin kalpenee moisen kauheuden edessä.



Seuraavaksi haastellinen, mutta mukava tilaustyö. Korun tilaaja on 18-vuotias kesäkuussa ammattiin valmistuva nuori neitokainen. Koru tulee ruskeansävyisen valmistujaisasun kanssa. Vaatimuksina korussa oli seuraavaa: ei söpöilyä, pitkä, siemenhelmiä, lukko eteen, riipus, jossa kieputusta, kuparia/kultaa ja ruskeaa. Oman haasteensa tekemiseen antoi opiskelijabudjetti. Olihan siinä liki täti-ihmisellä miettiminen, miten saada rock-henkeäkin vielä mukaan... En tiedä onnistuiko se, mutta tilaaja on tyytyväinen koruun, vaikka mutkien varrella minulta unohtuikin toivotut Swarovskin kristallikartiot matkasta. Korussa on siis bronsiittilaatta kera kuparikieputuksen, Swarovskin 12 millisiä helmiäispintaisia kuparin värisiä kristallilasihelmiä, kuparin ja pronssin värisiä siemenhelmiä ja ISO kuparinen salpalukko edessä. Lisukkeeksi laitoin vielä pronssista ketjua eteen, minkä halutessaan voi ottaa pois. Pituutta korulla on pikkuisen päälle 70 senttiä ja riipusosa päälle.




Ja siihenpä se ei-söpöily sitten loppuikin. ;) Tämä on ihan puhtaasti kaupallisessa mielessä tehty koru. Venus on aiheuttanut niin paljon kyselyä ja kiinnostusta, ja koska minulla samoja helmiä vielä oli jäljellä, päätin tehdä Venukselle sisaren, Afroditen. Ihan samanlaisia ne eivät tietenkään ole, vaikka idea on sama ja helmet, mauve, persikka ja valkoinen ovat samoja, sillä lisäsin tähän koruun Swarovskin kristalleja silkin värissä. Lisäksi tässä on balin hopeaspacereita, hopeiset kukkalukko ja kukkariipus ovat suurempia kuin Venuksessa. Tämä koru siis menee myytävät -osioon.



lauantai 10. maaliskuuta 2007

Pitkää ikää!



Punaista akaattia oleva noin kolmisenttinen kivilaatta toivottaa pitkää ikää, tai ainakin luulen niin. Pakkauksessa oli useampia erilaisia tekstillisiä akaattilaattoja ja päällä vain merkintä mitä kaikkia tekstejä niissä laatoissa on. Googlaamalla tulin siihen tulokseen, että tämä toivottaa pitkää ikää. Lisukkeena korussa on kaksi kasimillistä karneolia ja sterlinghopeaa. Korussa on lisäksi hopeiset nauhanpäätteet ja lukko.Ihan mukavasti sain tuhlattua hopeaa ripustussysteemin kanssa, sillä en millään meinannut tajuta tätä yksinkertaista ratkaisua. Ensimmäisen laattakorun pujotin mustaan vahattuun puuvillanauhaan.



Samaan sarjaan tuli jo pari iltaa sitten ihan vahingossa tehtyä korvakorut. En muistanut, että mulla tällaiset oli, ennen kuin sain kaulakorun valmiiksi. Karneolia, mustia onyx-siruja, balin ja sterlinghopeaa. Siruhelmiä en ole aikaisemmin käyttänytkään ja vaikeaa niistä tuntui olevan mitään järkevää kaulakorua saada aikaiseksi. Korvakorut on kuitenkin kivat.



torstai 8. maaliskuuta 2007

Naistenpäiväyllätys!


Olipas yllätys minkä tänään sain. Isot kiitokset siitä Jaanalle! Kyllä minä taas jaksan, kun sain näin ihanaa palautetta.

Voitin Jaanan suosituksesta Villihelmeen 30 euron lahjakortin.

Oikeen ihanaa naistenpäivää kaikille ihanille naisille!


keskiviikko 7. maaliskuuta 2007

Sitä samaa uusilla mausteilla




Hyvä keino lopettaa helmien hipelöinti ja ihastelu tukkunauhassa on leikata lanka poikki *naps* ja tehdä jotain sellaista tuutua ja turvallista, mikä onnistuu varmasti. Ainakin mulla toimii hyvin. Jos en tee ensin tuttua helmistä, jään pyörittelemään helmiä kuukausiksi ja mietiskelen, mitähän niistä tekisi, että niiden kauneus pääsisi esille. Tämä siis silloin, jos helmiä tilatessa ei ollut mitään selkeään visiota, mihin niitä tarvii.

Tämä oli varmaan ennätys, sillä granaatteja hipelöin vain neljänä iltana. Jos linkitettyjen rannekorujen varastotilanne näyttää nollaa, on aika tarttua toimeen ja linkittaa granaatit ranteeseen sopiviksi. Granaatit on ihanan tummanpunaisia, ja niiden kuvaaminen oli minulle tumpelolle todella vaikeaa. Kuvista tuli ihan kumman liloja. :(



Koska linkitettyjen ranekorujen tavoitevarasto on kaksi tai enemmän, tein toisenkin. Karnevaali rannekorussa on syötävän suloisia makeanvedenhelmiä valmiista HelmiQ:n sekoituksesta. Hopeinen delfiinkin ilmestyi karnevaalitunnelmaan mukaan.



Korvakorut sitten vielä. Ametisteja ja hopea-aaltoja. Hieman eriparina kyllä. Korviksellekin pulpsahti nimi ihan itsestään, harvinaista kyllä, Aaltoja, olkaa hyvä.



Seuraavaksi täytynee tilata hopeisia lukkoja. Miten ne voikaan aina olla kaikki?

tiistai 6. maaliskuuta 2007

Hieman harmitusta


Eilen illalla aloin tutkimaan tarkemmin tilaamiani makeanvedenhelminauhoja. Samalla erottelin huonoja pois. Minulla oli suuret suunnitelmat ruusun ja vadelman värisistä nauhoista, mutta toisin kävi. Vadelmat olivat ihan kauhessa kunnossa. Rimaa hipoen pelastin niistä parikymmentä helmeä ja ruusuisitakin roskiin meni kolmisenkymmentä. Harmitti ja paljon. Alkoi suututtaa. Onneksi muut tilaamani nauhat olivat siinä kunnossa, että itkuilta vältyttiin ja niistä roskiskasaan meni pari-kolme helmeä. Kummallista, vaikka samankokoisia ovat ja samanlaatuisena ja -hintaisena myytiin kuin nämäkin.

Tympi niin paljon, että pujottelin ne jäljelle jääneet muutamat helmet yhdeksi nauhaksi Soft flexiin. Väleihin ruusugalvanoidut Miyukin delicat. Lukko kiinni ja irroitettava hopealehtiriipus kaveriksi. Siinä se. Voi pitää riipuksellisena tai vaikka ihan normaalina helminauhanakin. Ei niihin enempää energiaa kannata tuhlata. Korun nimi on Dusty Rose.



Bronsiitti on minulle uusi tuttavuus. Kivihelmien koko on 20x15mm ja nekin on pujoteltu Soft Flexiin. Lisukkeena kuparinen salpalukko. Olisin laittanut tähän sellaisen JÄTTIMÄISEN suuren lukon, mutta hemien koko ja lukko ei osuneet yksiin sitten millään. Tuli joko liian iso tai liian pieni. Ranteessa koru näyttää hyvälle ja on hienon näköistä kun ruskea kimaltelee kauniisti. Tämä on muuten mulle. Tykkään kiitos.





sunnuntai 4. maaliskuuta 2007

Muutto on totta!



Muutto tänne voitti aika selvin numeroin. Nyt mun pitäisi jaksaa vielä laittaa tää paikka kuntoon. Vähitellen tänne tulee ilmestymään tarvittavat. Korukuvat ilmestyvät tästä eteen päin vain ja ainoastaan tänne.

Tervetuloa uuteen Katrin Koruavaruuteen. Toivottavasti viihdytte!

Aloitetaan muutamalla tilaustyöllä
.
Korussa on liloja makeanvedenhelmiä linkitettynä sterlinghopeaan sekä Karen Hill heimon ruusu ja muutama balinhopeaspaceri koristuksena. Settiin kuuluu luonnollisesti yksinkertaiset korvakorut. Korun tilaanneella oli hyvä asenne, kun hän lähetti minulle hääjuhliin tulevista vaatteista kuvan värin valintaa varten ja minä laitoin hänelle kuvia helmiväreistä. Valinta ei ollut ihan yksinkertaista, mutta onneksi asiakkaani lohdutti sanoen: "Se koru tässä on kaikista hienoin. Vaatteita saa kaupasta uusia, jos ne ei koruun lopulta sovikaan." Kihahti hattuun ja komeasti! ;) Helmien laatu oli aika kökkö. Onneksi tilasin kaksi nauhaa helmiä, sillä noin puolet nakkasin roskiin (en oikeasti, vaan helmilaatikon pohjalle odottamaan jotain sopivaa kohdetta, jota ei varmaan koskaan tule). Osassa oli niin ruma pinta, osassa koloja, osa oli ihan kummallisen muotoisia jne. Kauniin korun sain mielestäni aikaiseksi, ja luopuminen... voi ei!

Sitten tätä samaa aina vaan.


Kaulakoru makeanvedenhelmistä (kulta, tummakulta ja vihertävä pronssi) sekä kuparista.



Ja saman sarjan kaksirivinen rannekoru. Väleissä kuparin värisiä delicahelmiä. Lukot molemmissa kuparia.

Ja viimeiseksi hieman pitkällä toimitusajalla olleet heppakorvikset. Varmaankin vuosi sitten ystäväni pyysi katselemaan pieniä hopeisia hevosia korvakoruihin. Ja nyt viimein ne maailmalta kävelivät vastaan! Toivottavasti kelpaavat!


perjantai 2. maaliskuuta 2007

Koru ystävälle



Pitkästä aikaa koru, jolla on merkitystä. Melkeen jokaisella helmellä ja kiepautuksella on sanoma. Rannekoru tulee ystävälle, jota elämä on viime aikoina potkinut päähän, lytännyt ja peruuttanut vielä varmistukseksi pariin kertaan päällekin.

Korun keskellä oleva kirsikanpunainen makeanvedenhelmi on ystävä itse. Kaunis, tärkeä ja kaiken keskipiste. Ympärillä olevat vaaleanpunaiset ruusukvartsisydämet ovat hänen lapsiaan. Valostuttavat, ilostuttavat, antavat voimaa ja rakkautta mustan ja synkän keskellä. Mustat onyxit on niitä elämän vaikeuksia. Niistäkin mennään joko läpi tai sitten kierteellä yli. Mutta ohitetaan ne kuitenkin. Hopea kuvastaa ystäväni valoisaa luonnetta. Kaiken keskellä hän jaksaa loistaa ja valoisa ja elämänmyönteinen luonne (=hopea) yhdistää osat toisiinsa. Valoisaa hopeaa laitoin sen takia myös mv-helmen ympärille. Lukko on balinhopeaa, siinäkin on elämän kierrettä mukana. Lukosta roikkuu vielä yksi sydän, hopeinen ja patinoitu. Sen merkityksen ystävä varmaan tietää itse.



Toivon, että tämä koru omalta osaltaan antaa pienenpienen piristyksen.