tiistai 30. maaliskuuta 2010

Yksikätinen mies?


Tiedoksi korutarvikekauppaan: lähipiirini ja asiakaskuntaani ei kuulu yksikätisiä miehiä, vaan syynä oli inhimillinen näppäilyvirhe. Minulla oli tarkoitus tehdä joululahjaksi kalvosinnapit ja tilasin valmiita mekanismeja, koska taitoni ei riitä saranoiden tekemiseen itse. Kello oli jo aika reilusti helmeilijän nukkumaanmenoajan ohi, mutta tilaus piti saada sisään, että ehtii jouluksi. Paketti tuli pari päivää ennen joulua, ja olin tilannut kokonaista yhden mekanismin. Ei tainnut tulla kalvosinnappeja.


Tilasin toisen mekanismin, että jos kevään juhliin... Samana päivänä kun posti toi paketin kotiin, sain sähköpostiini pyynnön tehdä morsiusparille korut. Miehelle toivottiin kalvosinnappeja. Sellaisia hieman rokahtavia.




Skrympattua hopeaa ja hopeiset kalvosinnappimekanismit hennosti patinoituna. (pitäisikö patinoida enemmän?)


Pitäisiköhän varalta tilata useammat mekanismit, kun kevään juhliin on aikaa enää kuukauden päivät?

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Kevät keikkuen ja vielä lisää helminauhoja


Edellisessä postauksessa ollut koru oli tarkoitettu äidille ja tämä seuraava on sitten tyttärelle. Hieman modernimpaa henkeä lähdin hakemaan helminauhaan, kuitenkin perinteitä kunnioittaen ja naisellisuudessa pysyen.



Ja sivutöinä syntyi muutamat korvikset iloisissa sävyissä.



Kevät keikkuen tulevi


Karneolia ja hopeaa



Nami


Punaiseksi värjättyä marmoria. Uusi tuttavuus minulle ja olihan se herkullisen punaista. Nam.


Anun blogissa meinasi naurattaa, kun näin aamulla nämä ja kun illalla olin tehnyt nämä:



Korallia ja hopeaa.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Luksusta elämään


Bannerissanikin oleva koru: Kaivaten, Irina on aiheuttanut paljon kyselyjä ja ihasteluja. Toiveena oli saada samantyyliset kaulakoru ja rannekoru. Hopeasavihelmen tekeminen on mahdottoman hidasta ja kallista, joten päädyimme käyttämään balin hopeahelmiä. Helminauha on noin 70 senttinen helmisilkkiin solmittu ihanan pehmeä ja yleellinen (näitä mä voisin solmia vaikka joka ilta).Lisukkeeksi tupsu ja hopeinen helmi.



Setin rannekoruun sain vapaat kädet. Muutaman hikikarpalon ja tarkentavan kysymyksen jälkeen korusta muotoutui tällainen.



Samoja valkoisia helmislkkiin solmittuja makeanvedenhelmiä ja käsinpunottua papuketjua. Ihanan yleellinen tämäkin.


Ja vielä koko setti yhdessä:



Alla muuten korttiaskartelun terapeuttinen leikkaajaliimaa -tuotos. Lisäksi on syntynyt silmukkamerkkejä. Mä aion neuloa! (saa nähdä mitä siitäkin hommasta taas tulee)

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Heräämisiä


Näyttäisi siltä, että ainakin punaisen ystävät ovat heränneet talviunestaan. Kaksi tilauskorua samassa kuvassa eri punaisen sävyissä.



Pitkä helminauha (noin 75 cm) oli pitkästä aikaa koru, joka oli ihan mahdottoman mukava tehdä. Pakkopullaa korussa on 0%. Innostuskipinä nauhan solmimiseen tuli, kun ystävä kävi yksityiskurssilla luonani opettelemassa nauhan sidontaa. Hänen korustaan tulikin ihan mahdottoman siististi tehty, kaunis, ja tyylikäs klassikko ja helmet oli ilolla solmittuja. Jospa siitä tarttui pisara minuunkin.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Inspiraatio täysin yllättävästä paikasta


Joskus se vaan iskee. kuten yksi päivä töissä ruokatunnilla lehteä selatessa. Näin loppukuusta kaikki hyvät työpaikalle tulevat lehdet alkaa olla selattuina, joten tartuinpa lukemattomien lehden pinossa päälimmäiseen. Selailin ja silmiin osui juttu pukeutumisesta ja vartalotyypeistä. Vaatteet eivät iskeneet, mutta korut herättivät mielenkiintoni. Naisella oli kaulassa muistaakseni sähkönsininen pitkä ilmeisesti muovista tehty koru. Siinä oli iso riipus. Samantien muistin oman ison picassojaspis-riipuksen, joka osottautuikin kotiuduttuaan yllättävän isoksi ja minulle hankalaksi, vaikka hirmuisen kaunishan se oli. Nyt tiesin täsmälleen mitä se kaipasi kaverikseen. Himppusen tammijaspista (oak jasper), kuparia, lintusia ja habotai-nauhaa. Isoa, näyttävää ja pitkää. Pituus 72 cm ja riipusosa noin 6 cm.




Eihän tästä nyt yhtään samanlainen tullut kuin ET-lehdessä. Ehkä se on onni se. ;)

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Mää niin tykkään tupsuista!

Huomio!

Ajatuksia koruntekoprosessissa...
Tupsut on koruissa niin ihania että!
Ryppäätkin on ihania...
Ja mä kyllä käytän keväisiä värejä... Virskistyn tästä talven mustasta ja harmaasta.
Millaista koruahan tää Alma voisi käyttää?
Lopputulos: Tupsu ja rypäs ja koru Almalle, mutta mihin ne käviset värit jäi? Taitaa olla mustavalkokuva kyseessä?



Alma
Hopea, labradoriitti, vaalea ametisti ja siniharmaat lehtikeshit.
Jos sitten seuraavaan niitä värejäkin?

Mää niin tykkään tupsuista!


Ajatuksia koruntekoprosessissa...


Tupsut on koruissa niin ihania että!


Ryppäätkin on ihania...


Ja mä kyllä käytän keväisiä värejä... Virskistyn tästä talven mustasta ja harmaasta.


Millaista koruahan tää Alma voisi käyttää?


Lopputulos: Tupsu ja rypäs ja koru Almalle, mutta mihin ne käviset värit jäi? Taitaa olla mustavalkokuva kyseessä?




Alma


Hopea, labradoriitti, vaalea ametisti ja siniharmaat lehtikeshit.


Jos sitten seuraavaan niitä värejäkin?


Toisessa korussa on pikkuisen väriäkin. Näitä tämäntyyppisiä koruja olen tehnyt itse joskus viime vuoden puolella ja viime aikoina Outi on esitellyt omia hienoja musiikkiaiheisia korujaan, lisäksi tämän tyylisiä koruja on näkynyt ihan tavallisten vaate- ja korukauppojenkin hyllyissä.



Vaaleanpunaisia saippuakuplia


Skrympattu hopearengas, ruusukvartsia raakakivenä ja pyöreäksi hiottuna, mystyistä kvartsia sateenkaarenvärisenä ja vaaleanpunaisena, makeanvedenhelmi ja habotai-nauhaa. Koru on pitkä, 72 cm ja riipusosa noin 7 cm.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Nakkisormet ja rutikuivat kädet...


eiku orjankorua tässä taidetaan kuitenkin esitellä..


Tilauksesta tehty orjankoru hopeista piina-ketjua 0,8 langalla.



(kyllä, koru on mulle himppusen pieni, mutta tilaajalla oli paljon pienemmät kädet kuin minulla)