Lahjoja

Tilaustyö kolmikymppiselle. Hopeinen kaulakoru piina-ketjulla. Kuvaaminen on marraskuussa tuskaista minun taidoillani. Huokaus.

Muutama viikko sitten upotin varpaani hiekkaan ja nautin auringosta, merestä ja lämpimistä öistä. Akut latautuneena jaksaa pimeää loppusyksyä.

Perinteinen helmijoulukalenterivaihto Inkun kanssa on suoritettu. Kahden yön päästä saa avata ensimmäisen luukun.

Äidille, isälle ja söpöille

Koru 4 lapsen äidille.

 Pikkuisen työvaihekuvia. Tauko tekee terää, sillä punsselointi on aina jännää puuhaa, sillä kirjoitusvirheet ja pomppivat kirjaimet on aina niin jänniä.

Hioa ei voi koskaan liikaa. Vaikka hiontaan menee korun tekemisestä isoin osa ajasta, niin siltikin tuntuu, että olisi voinut hioa aina vaan enemmän ja enemmän. Jossain vaiheessa on viisain lopettaa, laittaa se raja, että nyt riittää, on se niin hyvä kuin suosiolla saa.

Hiomisen jälkeen juotetaan riipus lenkkeihin, hapotetaan, kiillotetaan, patinoidaan, kootaan koruksi ja kiillotetaan.

Isäinpäivät lähestyvät. Muutamia koruja olen tehnyt isillekin. Tässäpä yksi. Valitettavasti enempää en ehdi tekemään tämän vuoden isäinpäiväksi.

Joskus epäonni ja harmitus voi kääntyä. Taannoin oli koruprojekti, missä kaikki meni pieleen. Musta nahka uudelta toimittajalta oli sutta ja sekundaa. Ihan onnetonta lirua. Seuraavaksi punsseloin tekstin väärin kapeampaan nahkaan, ja sitten loppui nahka ja viriteltiin vaihtoehto kolme, kun takaraja painoin päälle. Roskiskamaa tuli ja edelleen harmittaa tilaajan puolesta. Noin ei saisi käydä. No, jotain plussaakin, kun viimein kaivelin sen lirunahkan esille. Mitä kummaa teen tällä? Sehän taipui. Rusetteja. Musta-valkoinen on ollut jo omassa käytössä testikäytössä muutaman viikon ja hyvin kestää. Musta-lila on vielä vapaa.

Rippilahjaksi

Kummipoika pääsi viime viikonloppuna ripille. Sain kunnian tehdä hänelle ristin. Ei bling-blingiä ja sellainen aika yksinkertainen.

Vajaa kolme senttiä korkea moukaroitu risti ja takana pieni nimiriipus ja pari mystistä spinelliä.

Lisäksi en voinut olla tekemättä toista korua.

Nahkaa vyönsolkilukolla ja hopeisella päivämäärälaatalla. Laatta on skrympattu ja sen jälkeen moukaroitu.

Lahjat pakettiin... Paketointimateriaaleissa hyödynsin vanhoja verhoja.

Huh, nämä päivät menee niin vauhdilla! Eli päivät 19. ja 20.12.

Jos joku asia on tässä kalenterin tekemisessä tullut opittua, niin ainakin se, että kannattaa aloittaa suunnittelu hyvissä ajoin. Se mikä minulla aikataulullisesti on pahin ongelma, on kuvaaminen, kuvien käsittely koneella ja niiden blogiin asti saaminen. Koruja kyllä tekisi. Varsinkin näin pimeän aikaan joutuu tinkimään kuvan laadusta.

Nämäkin korut olisi pitänyt kuvata jotenkin muuten kuin tasossa. Oikeasti nämä olisi pitänyt kuvata käytössä. Nämä ovat alkua "parempi överit kuin vajarit" kaulakoruille. Tästä on hyvä lähteä. Näitä sekä luukun 19. että 20. koruja voi pitää yksin tai yhdessä tai lisätä määrättömästi (miten niska-hartiavaivat antavat myöten) eri mittaisia kaulakoruja kaulaan.

Kuparinen rengas, "vessanlavuaariketjua" ja muutama kiva mattapintainen ja hassunmuotoinen lasihelmi. Näissä helmissä väri vaihtuu punertavanruskeasta lilan kautta vihreään ja harmaaseen. Tämä koru on pitkä.

Luukussa 20. on valloittavan ihana saviriipus, jonka Joulukalenterivaihtokaverini Inkku on tehnyt ihan itse. Niin kaunis ja herkkä. Sen ripustin pitkään nahkanauhaan, jossa on säädettävä pituus.

Näitä voi laittaa kaulaan todellakin useammankin eri mittaisina ja eri materiaaleista tehtyinä.

Kuulkaa ystävät! Kohta syödään navat piukeiksi. Tässäpä aattoiltaa varten tehtyä vadelma-marenki-jäädykettä. Ei niin malttaisi odottaa!

11. ja 12. joulukuuta

Olisi lievää huijausta, jos nämä laittaisi kahtena päivänä erikseen, vaikka kaksi korua onkin kysymyksessä, sillä kyseessä on saman setin kaula- ja rannekoru. Kuvassa näyttävät aika samalta, siksipä laitan ne samalle päivälle.

Sitruuna- ja savukvartsin sekoituskivi on kaunista kellertävää ja harmaata samassa. Seuraksi hopeaa ketjuna ja pieninä helminä.

Iltanuotiolla 

11.12. illalla on ohjelmassa taas konsertti. Huilutyttösemme (8 vuotias, pienempikin soittaa jo, muttei vielä esiinny) joululaulukonsertin kappaleena on Varpunen jouluaamuna. Jännää...

Saman sarjan rannekoru

Iltanuotiolla

8. luukku ja kun työ uhkaa haitata harrastuksia

Tiesin etukäteen, että tämä itsenäisyyspäivän aika viikonloppuineen on haastava kalenterin kannalta. Minulle sattui päivystysvuorot torstaista sunnuntaihin ja kotona ei juuri ehdi olemaan. Korut olin tehnyt etukäteen, mutta se kuvaaminen. Se jäi. Yön pimeinä tunteina on mielenkiintoista saada kuvattua pitkiä koruja. Tämäkin näyttäisi paremmalle, jos se olisi vaikkapa minun kaulassa kuvattuna. Mutta koska aikataulutuksen takia kotona on viihtynyt lähinnä yöasuissa, saatte ehkä joskus tulevaisuudessa kaulassa kuvia. Nyt tulee vain monta kuvaa, joihin on yritetty saada koottua korun ihanuus ja yksityiskohtia.

Pitkä solmittu makeanvedenhelminauha ja vintage messinkiosia, joista kokosin tuollaisen reilumman riipuksen.

Koru on pitkä, helminauhan pituus on 68cm ja riipusosa 9cm.

Sointu

Joulukuun eka.

Niin kuin joka ikinen vuosi, joulu tulee yllättäen. Minun piti tehdä blogijoulukalenteri, mutta aikataulut paukkuu taas. Tänä aamuna sängyssä venyessäni ajattelin, että jos kuitenkin, sellainen rennontahdin joulukalenteri. Ihan joka päivälle en kuullua lupaa, mutta aktiivisempaa toimintaa kuin viime aikoina blogissani on ollut.

Kaulakoru ametisteista ja hopeasta. (tilauskoru)

Minun omasta helmijoulukalenterista tuli upeat valkoiset korallikukat. Niistä tulee niin hienot korvikset.

Jännittävää joulunodotusta kaikille!

Tunnelmasta toiseen, eli nahkasta pitsisydämiin

Joskus korunteko ottaa oman aikansa. Neljä vuotta lienee kohtuullinen aika saattaa valmiiksi korusuunnitelma, vai mitä sanotte?

Toukokuussa 2009 postasin tällaisen pitsisydämen Hymne à l'amour, jos joku pitkäaikainen bloginseuraaja sattuu muistamaan. Samana vuonna marraskuussa ilmestyi vastaava tumma sydän: Marie-Louise. Koska tämä on ajalta, kun Vuodatus on kadottanut kuvat, kaivelin sen muistinvirkistyksesksi arkistosta uudelleen esille. Siis tällainen:

Jotakuinkin noihin aikoihin oli tarkoitukseni tehdä kolmas samantyylinen sydän. Hopeaosat oli valmiina, mutta pienet makeanvedenhelmet vaan ei riittäneet. Työ hautautui arkistoihin. Varmaan vuosi sitten sain tilattua lisää pikkuruisia makeanvedenhelmiä, sillä sopuhintaan niiden löytyminen on haasteellista. En muistanut miksi pieniä piti tilata, ostoslistalla ne vaan olivat ja kun sopivat sattuivat kohdille, niin tilasin. Muutama viikko sitten osui käsiini hopeaosat, alkuun taiteltu sydämen runko ja valmiiksi taivutetu koukero ja muistin, mitä mun pitikään tehdä. Eilen illalla lenkin jälkeen iski kieputtelu-flow.

Keijun tarinaa

Hopeaa, makeanvedenhelmiä ja rutiilikvartsia

Lopputuloksen piti olla tummempi, mutta koska olen tavattoman huono merkitsemään tarvikkeita ja taas unohdin, että mulla todellakin on kiepillinen hopeaketjua, jossa on tummumisen estokäsittely päällä, niin patinointipurkista tuli yllätys. Yön yli sulateltuani sitä, että suunnitelma ei vastaakaan lopputulosta, päätin, että tämä on just hyvä tallaisenaan.

Rippiristi

Sinä nuori, olet vahva ja rohkea.

Elämäsi on haasteita ja mahdollisuuksia täynnä.

Sinut on jo syntymässäsi varustettu kaikella sillä,

mitä elämäsi rakennuspuiksi tarvitset.

Sinun tehtävänäsi on nyt etsiä ja löytää.

Onnea ja johdatusta elämäsi löytöretkelle!

-Marleena Ansio-

 

Tilauskoru rippilapselle hopeasta, ametsteista ja makeanvedenhelmistä. Malli on perinteinen, kaiverrus on vain sijoitettu niskaa koristamaan pienellä hopealaatalla. Korua voi pitää lyhyempänä tai sitten lukon voi kiinnittää niin, että taakse tuleva riipusosa on pidempi.

Onnea rippilapselle! 

Iloista, mutta turvallista juhannusta kaikille!

Jotain asiallista

Asiallisia, tavallisia ja konservatiiviseen pukeutumiseen sopivia koruja on jonkun verran toivottu. Ihan joka työpaikkaan ei voi kävellä esim. sulkakorvikset iloisesti hulmuten. Vastaukseksi näihin kyselyihin päätin solmia ens alkuun helminauhoja. Ensin yritin ihan tavallista valkoista, mutta sekaan lipsahti yksi helmiäisruusu. Toiseen sitten tummien helmien ja ruusun kaveriksi vielä Swarovskin kristallirondellejakin.

Loppujen lopuksi tämä harakka puki korut päällensä yhtä aikaa, eikä sekään hullummalta näyttänyt, mutta menikö se sitten pois jo kategoriasta "asiallinen ja konservatiivinen". ;)

Kiitokset vielä kaikille edellisessä postauksessa mainostetun kisan äänestäjille. Voitto taisi karata, mutta onneksi lopulta sinne saatiin monta todella hienoa ja taidokasta korua.

Mitä siellä joulukalenterissa lopulta oli?

Inkun kanssa vaihdettiin helmijoulukalenterita ja niistä luukuista paljastui niin mahtavia juttuja. Tänään minulla oli aikaa tehdä koruja ja tartuinkin heti muutamiin luukuista paljastuneisiin tuotteisiin.

Kopion Inkun sivuilta listan, millä perusteella valitsimme luukkuun tarvikkeita.

"Idea oli yksinkertainen: määriteltäisi jokaiselle päivälle mitä luukku sisältäisi, se helpottaisi kalenterin kokoamista. Lisäksi määriteltiin koko kalenterin arvo, meillä se taisi olla 30€. Yhdessä mietittiin mitä kivaa kalenterista voisi löytyä, ja meillä listasta muotoutui tällainen:

1. korviksiin sopiva helmipari, koko 8-12mm
2. 6 kpl pikkuista rondellia, kivi
3. 6 kpl helmihattuja jotain metallia
4. riipukseksi sopiva kivihelmi
5. Swarovskin kristalleja, koon saa valita itse, 6 kpl
6. sinistä ja/tai valkoista, materiaalin saa valita itse
7. metri nauhaa/nyöriä // JOKERI
8. kierrätysteema (esim. 1 avain, 4-6 nappia, prikkoja, kellonosia..)
9. 10 kappaletta 4-8mm kivihelmiä, punaisen eri sävyt
10. 4 kpl vähän suurempia rondelleja (alle 10mm kuitenkin)
11. metallicharmeja/killuttimia tms, alle 20mm, 6 kpl
12. makeanvedenhelmiä 10 kappaletta
13. riipukseksi sopiva .. kappale :D materiaali muu kuin kivi
14. 10 kpl puuhelmiä tai muita luonnon siemeniä tms
15. metalliketjua 0.5m
16. 10 kappaletta 4-8mm kivihelmiä, talven sävyissä
17. JOKERIPÄIVÄ (materiaalin saa valita itse mutta pitää pysyä päiväarvon sisällä, edelleenkään ei mitään hirveää määrää!)
18. jotain blingiä, säihkettä! ei tarkempaa määrittelyä, mutta pitää pysyä päiväarvon sisällä :)
19. 10 kappaletta metallihelmiä, lajitelma (tosin kaikkia ainakin 2 kpl)
20. 4 kappaletta suuria, 10mm ja siitä yli, kivihelmiä
21. 1-2 kappaletta kashmir/keramiikka/polymeerimassahelmiä/riipuksia
22. Swarovskin kristalleja, itse valittu koko, 6 kpl
23. korviksiin sopiva helmipari, koko 8-12mm
24. JOULUAATTO!"

Ensimmäisessä korussa on ainakin seuraavista luukuista:

8. kierrätysteema (avain ja kuparirenkaat)

7. metri nauhaa/nyöriä // JOKERI (raaka silkkinauha)

15. metalliketjua 0.5m

19. 10 kappaletta metallihelmiä, lajitelma (tosin kaikkia ainakin 2 kpl) (metallihelmet)

Lukot, kivirondellit ja välirenkaat sekä metallilanka omista varastoista.

 Avain vanhaan

 Eikös vaan ollutkin kivoja tarvikkeita kalenterissa?

Sytykeruusuja ja helmiä

Mua on välillä taas solmituttanut. Helmet on muuten Bohemiasta Tampereen reissulta ostettuja, lukko taas useamman vuoden hillottu ihanuus. Yritin rikkoa hempeyttä vähän jämäkämmällä ja graafisemmalla lukolla.

6.Stripes

 

Korviskaveriksi simppeliä. Ihan sen takia, kun pienet ja sirot korvikset on monelle mieluisammat käyttää. Korvisprojekti 101 lähetyy uhkaavasti loppuaan. Vähän nolottaa tällaisia peruskorviksia siihen laittaa, mutta tässä vaiheessa ei jaksa välittää. On metallit kuitenkin ihan omakätisesti tehtyjä. *puolustelee*

Sytykeruusuja on tehty maailman sivu. Mun on pitänyt kokeilla niiden tekemistä kauan, mutta koska kananmunamme on tulleet tähän asti pienestä maatalon kanalasta, jossa kanat kotkottelivat perinteiseen mummolatyyliin ja kananmunakennot kierrätettiin aina tilalle, kun uusia haettiin, minulla ei ole ollut mahdollisuutta repiä arvokasta kennomateriaalia ja polttaa sitä. Viime kesän minkin/kärpän/muun tuholaisen kanalavierailun jäljiltä, kun useampi kana lähti auvoisimmille kotkotusmaille ja loput olivat shokissa, eivätkä munineet, jouti osa kennoista sytykeruusukokeiluun. Tytöistä seiskavee rullaili ruusuja kuin vanha tekijä, pienempi neljävee teki muutaman ja keskittyi kimalteen laittamiseen valmiisiin ruusuihin. Tottahan me nyt harmaat ruusut koristellaan kimalteella. Nätimpiä olisi tullut, jos olisi ollut värillisiä kynttilöitä tai kennoja jossain muussa värissä kuin ankean harmaana.

Pistettiin osa ruusuista pakettiin ja osa jää omaan käyttöön. Ainut ongelma tässä on se, että tyttöjen mielestä noita ei saa polttaa...

Oi-joi-joi!

 Silmäterä

Arvatkaa montako kertaa olen pitänyt tätä vuorikristallipisaraa kädessä? Ja yhtä vaille yhtä monta kertaa olen laittanut sen laatikkoon takaisin.

7. Silmäterä

Nämä hiotut vuorikristallihelmet eivät olleet sen helpommat, onneksi niitä vielä jäi.