Rokkomakkaraa ja muutamat muut

Jatketaan korvakoruprojektia ihan vaan tekemisen ilosta. 

89. Pastelli

Perusnätit korvakorut hopeasta, ruusukvartsista ja mystisestä kvartsista.

88. Suklaanapit

Makeanvedenhelminapit ja hopeaa.

87. Keinuvat

Iloisesti keinahtelevat korvakorut pullon vihreistä apatiiteista, kuukivistä ja hopeasta.

86. Bubbles

Tappikiinnitys ja ruusukvartsit.

Laitetaan kuva vielä pystyasennossakin...

Sitten numerolla 85. olisi otsikon mukainen Rokkomakkara, mutta koska se ei ole korulle ollenkaan sopiva nimi, täytyi keksiä jotain muuta. Olkoon se sitten Rauha.

85. Rauha

Hopeaa jämäpussista renkaaseen sulatettuna sekä granaatteja.

Miten koru liittyy rokkomakkaraan? Meidän lasten lempi puuhaa pitkillä automatkoilla, siinä vaiheessa, kun kaikki muu on jo tehty, on äänikirja Risto Räppääjä ja kauhea makkara. Voitte kuvitella, että osaan kyseisen laatuteoksen ulkoa etu- ja takaperin. Keskimmäistämme on kamalasti kiinnostanut miltä se rokkomakkara näyttää ja kun kävimme isommassa kaupungissa, teimme retken kaupan lihaosastolle ja saimmepa jopa maistaa viherpippurisalamia. Viherpippurisalami näytti kutakuinkin näiden korvakorujen kaltaisilta ja näiden korvisten työnimi olikin Rokkomakkara.

Muokkaus. Lisätään vielä ihmetyksen aihe. Viimeisen postaukseni jälkeen, jossa mainitsin sanan vaaleanpunaiset nahkahousut, on blogiini tullu montamonta googlehakua etsien nahkahousuja ja mustia nahkahousuja. Hassusti nää hakukoneet toimii. Jäänkö nyt odottamaan Rokkomakkara-hakuja? ;)

It's My Life!

Anteeksi teille, jotka Facebook-kavereitani olette, mä hehkutan täälläkin. ;) Koittakaa kestää!

Tämän korun piti valmistua ennen viime perjantaita, mutta en ehtinyt saamaan tarpeeksi isoja nauhanpäätteitä, joiden siisteys olisi riittänyt.

Torstaina tämä perhe lähti matkaan kohti pääkaupunkia. Perjantaina nautimme siskon ja veljen vaimon kanssa tästä ihanan ihanasta edelleen oikeen hyvin säilyneestä herrasta bändeineen.

(kuva lainattu (=varastettu (mitäs kielsi mua laittamasta vaaleanpunaiset nahkahousut keikalle)) siskoltani ja ilman lupaa vielä, haastaa varmaan oikeuteen... mutta kun järkkäriä ei saanut ottaa ja oma pieni kamera ei ollut mukana ja kännykkäkuvat oli... kännykkäkuvia)

Keikka oli alunperin nostalgiamatka, sillä minä ja siskoni ollaan fanitettu Bon Jovia jo 80-luvulla. Uudempi tuotanto oli tuntemattomampaa, mutta hyvinhän se rokkas edelleen. Ihan huippukeikka oli sateesta huolimatta (tosin mehän oltiin "eläkeläiskatsomossa", jossa oli katto päällä). Tämä viikko onkin sitten kärsitty nuhasta, lähteneestä äänestä ja kurkkukivuista. En ymmärrä miksi... (Tähän voi ehkä olla osasyyllinen Bon Jovin fanittamisen lisäksi se, että maalaiset otti suunnan ja päätyivät "hieman" vikaan kävellen. Sateen sulattamasta kartasta ei ollut enää apua, mutta onneksi taksitolppa pelasti mammat hotellille rommikaakaoiden äärelle).

Mutta sitten se koru... Tietysti mustaa nahkaa ja patinoitua hopeaa. Koru ranteeseen kiedottavaksi. Lätkä on jämähopeista sulatettua ja rosoista. Kimallusta tuo pieni hopeinen helmi ja mystinen kvartsi utuisen sinisenä.

Musaviitteenä luonnollisesti tämä.

Niin pitikö se korukin esitellä? Ei vaan hyvin säilynyttä viiskymppistä? ;)

It's My Life!

Iloista ja turvallista juhannusta kaikille!

Se paras patinointi

Pari sanaa patnoinnista. Se on ihanaa, ja tunkisin sitä kaikkiin koruihin, sehän kaikki tiedetään, mutta kerronpas millä patinoin korujani.

Kananmunapatinointi on hyvä ja ekologinen. Ei ongelmia hävityksen kanssa. Ainut miinus, että patinointi kestää kauan ja esim. hopeasavikoruihin patina ei tahdo tarttua millään. 

Minulla on rikkimaksaa jauheena, mutta sen onglma on, että jos purkkiin pääsee yhtään kosteutta esim. ilmasta, rikkimaksa on entinen ja ei patinoi enää yhtään mitään. Hävitys on ongelmallista. Mutta patinoiminen on helppoa ja nopeaa.

Hopeasavikurssilla tutustuin valmiiseen ja riittoisaan rikkimaksaliuokseen. Tätä olen käyttänyt hopeasavikoruissa ja nyt ihan tavallisissakin hopeakoruissa ja hyvin toimii, on nopea ja patinointijälki on siistiä.

Ylimääräisen patinan puhdistukseen käytän ihan tavallista pyykinpesuainetta. Tai käytin tähän asti. Kunnes töissä oli menossa hävitykseen vanhentunut hohkakivijauhepurkki. Kokeilin sitä ensimmäisen kerran ja kylläpä puhdistus olikin helppoa. 

Ostin helmifoorumin kirpputorilta sekalaisen pussin sinertäviä kiviä. Tällaiset patinointitestikorvikset syntyivät samantien pussin avaamisen jälkeen.

91.Joen rantaa

Akvamariini, labradoriitti ja patinoitu hopea (katsokaa kuinka siististi ja tasaisesti edellä ylistetyillä patinoituu ja puhdistuu...)

90. Lehtiruode

Toinen tilauspari lensi samantien maailmalle kaveriksi tälle kaulakorulle.

Projekti 101 jatkuu...

Ah, kun onkin helppoa keksiä otsikoita ja jos ei millään keksi koruille nimiä, voi käyttää juoksevaa numerointia. Nuo kaksi ovatkin ihan mahdottoman hankalia asioita tässä harrastuksessa.

Kakkossatsi korvakoruja koostuu kierrätyshopeisista napeista ja muutamasta muusta.

96.Heartbeat

TSI-hopealevystä hakatut, sahatut ja muotoillut. Pinta epämääräinen ja reunat muhukuraiset. Näissä on käsintehdyn leimaa. (luulin, että minulla oli korvistaustoja vaikka kuinka, mutta eipäs ollutkaan, siksi näissä ei näy taustakappaleita...)

95. Round

Perinteistä epämääräistä pallokorvista samalla systeemillä kuin edellinen. Pallot, jotka eivät ole pallot.

94. Vappukukka

Äläkää luulko, että olen tehnyt kukat itse. Ehei, nämä ovat hopearomupussista pelastetut rikkinäiset korvakorut, jotka olen vain juottamalla korjannut. Hyvin kesti kivikin (?) lämmön, hapotuksen ja kiillotuksen.

93. Häivähdys orvokeista

Perinteisempää tyyliä lemonkvartsista ja fluoriiteista. Mietin, voiko tälläiset vihreä, keltainen ja lila sopia yhteen, mutta orvokitkin sen todistaa, että voi ja hyvinkin jopa.

92. Sulkasatoa

Ja vielä yhdet kesäisenkeveät sulkakorvikset.

Projekti 101

Jatketaan korvakoruprojektia, jossa tarkoituksena on tehdä omassa vapaassa tahdissa 101 paria korvakoruja. Kaikki saa olla samanlaisia tai vaikka jokainen erilaisia. Aikaa ei ole rajattu, mutta omana henkilökohtaisena tavoitteena on suoriutua urakasta jouluun mennessä, mutta jos se tuntuu mahdottomalta niin takarajana on vuosi. Eli kesäkuun 2012 mennessä olen tehnyt 101 paria korvakoruja. Idean äiteinä ovat toimineet Romatikko ja Muikku ja siihen saa osallistua kaikki halukkaat. Kuvia voi esitellä blogissaan, facebookissa tai vaikka Helmetti-foorumilla. Tervetuloa ihan kaikki mukaan.

Peruskorviksia tekee suhteellisen näppärästi, valmista syntyy yhdessä illassa tarvikkeita ei tarvitse paljoa. Ihan mahdottoman hieno idea liikuttaa myös niitä hillohelmiä, niitä, joita ei viimeiseen asti raaski kuluttaa, mutta kaksi-neljä helmeä ei tunnu niin pahalle ollenkaan. (ehkä..)

Numerolla 101 oli edelliset hääkorvikset, joten aloitetaan tämän selostuksen jälkeen pienellä sarjalla kesäisiä rusettikorvakoruja.

Ruusukvartsisia raakakivikuutioita on hillottu ihan liian kauan. Päästetään nekin vapauteen. Sopivat hyvin rusettiteemaan, sillä rusetti pehmentää mukavasti.

100. Pihlajaperhonen

99. Amiraali (onyx, spinelli, hopea)

98. Aurora (makeanvedenhelmiä ja hopeaa)

97. Hopeasinisiipi (ametisteja ja hopeaa)

Hääkorut jatkuvat

Tässäpä edellisiin ihanan roikkuviin korvakoruihin kaulakoru. Morsian kaipaili Forever Yours -tyylistä korua, ja se toteutettiin pienin muutoksin. Helmet on entistä ruttuisempia ja vuorikristallia on vähemmän.

Laitetaan vielä korvakorut roikkumassa, kun niistä ei tahdo saada kunnon kuvaa vaakatasossa.

 Onnea kesän 2011 hääparille!

Suomen suvessa

Jälleen kerran sain kunnian tehdä kesän moriamelle koruja. Aloitetaan tälle modernille morsiamelle tulevista korvakoruista. Morsiamelle on tulossa rock-henkinen keesityyppinen kampaus, joten ihan mitättömiä korvakoruja ei kaveriksi haluttu. Väritys on kuitekin perinteinen, valkoisia makeanvedenhelmiä, hopeaa ja kirkasta vuorikristallia ja topaasia. 

Modern Bride

Pituutta korvakoruilla on muuten kahdeksisen senttimetriä, mutta ne on ihanan kevyet ja liikkuvat.

Kaulakoru tulee sitten myöhemmin, kunhan valmistuu.

Samalla aloitetaan Muikkusen ideoima 101 korvikset. Tavoitteena on tehdä 101 korvakorut. Taka-aikarajaa ei ole. Eli siis Projekti 101 alkakoon.

Kurkistetaan, mitä pihallani tapahtuu. Viime syksynä tyttöset saivat istuttaa tulppaanien sipuleita. Tässä hieman loistoa.