perjantai 31. joulukuuta 2010

Korujen vuosi 2010


Minulle korujen vuosi 2010 on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Vaikka välillä minusta on tuntunut, ettei päässäni ole ainuttakaan ideaa, tai en osaa mitään ja kaikki menee pieleen, tai olen tuntenut olevan mahdottomassa koruähkyssä, tai kun kaikki tarvikkeet on tuntuneet yököttäville ja ovat olleet viittä vaille lähdössä myyntiin, tai kun on tuntunut, että olen niiiiiiiin kyllästynyt, niin kaiken kaikkiaan olen reilusti plussalla koruilun kanssa. Olen saanut uusia ystäviä ja tuttavia, olen saanut sähköpostiin ja kasvotusten niin hyvää palautetta, että välillä ihan nolottaa. Olen oppinut paljon uutta ja iloinnut onnistumisista. Olen viettänyt helmien ja hopean kanssa monta terapeuttista hetkeä. Iloinnut siitä, kun yllättäen koru näyttääkin sille miltä pitikin tai parhaassa tapauksessa jopa paremmalle. Monta mukavaa postihetkeäkin on koettu, kun uusia tarvikkeita on kolahtanut postilaatikkoon ja on saanut kaikki ihanuudet käsiin ja mielihyväkeskus on hyrissyt.


Marraskuussa minulla alkoi 6. vuosi helmien ja hopean parissa. Enpä olisi silloin vuonna 2005 uskonut, kun ensimmäisen avaimenperän tein peyote-pistolla, mihin kaikki johtaa. Miten ne viisi siemenhelmipussia vähitellen lisääntyvät erilaisiksi helmiksi, tarvikkeiksi, hopeaksi, työkaluiksi... Mitä kaikkea saisin kokea...


Vuosi 2010 on ollut kohdallani hopeinen. En voi sanoa oppineeni hopeankäsittelystä paljon, mutta voin hyvällä omalla tunnolla sanoa oppineeni jotain, voin sanoa aloittavani tutustumaan tähän mahdottoman mielenkiintoiseen materiaaliin enemmän, ja mitä enemmän siihen tutustuu, sitä jännemmäksi ja haasteellisemmaksi hopean kanssa puuhailu koko ajan käy.


Muutama korukuva vuodelta 2010, joista itse tykkään eniten, tai joiden kanssa olen kokenut paljon onnistumisen iloa.



Alma, maaliskuussa 2010. Ihana koru, josta mä nyt vaan tykkään.



Nimetön koru, joka syntyi omaan käyttöön toukokuussa 2010. Kälyn häiden jälkeen olen pitänyt tätä rannekorua ja sarjaan kuuluvia korvakoruja ihan mahdottoman paljon. Voi sanoa, että tämä sopii vaatteen kuin vaatteen kanssa ja tilanteeseen kuin tilanteeseen.



Kuten kaikki varmaan ovat kuulleet ja huomanneet, hopean hinta on noussut ihan mahdottomaksi tänä vuonna. Hopeasijoituksien arvo on noussut vuodessa 74% ja se tulee näkymään varsinkin ensi vuoden puolella valmiiden korujen hinnoissa. Vanhat hopeavarastot on käytetty ja uutta pitäisi ostaa. Kirpaisee jo nyt.


Nämä Square-korviket on tehty jäännöshopeasta, eli siitä silpusta, jota korujen tekemisessä syntyy. Kierrätystä parhaimmillaan. Olen itse pitänyt näitä korviksia ihan "liikaa", mutta kun nämä on niin kätevät ja kivat ja ihanat. Samantyylisiä neliön- ja ympyränmuotoisia olen tehnyt jo muutamat koristamaan ihmisten korvia. Ja todennäköisesti lisää on tulossa.



Heinä-elokuussa 2010 koin tummien makeanvedenhelmien buumin. Ja mikäs siinä, minäkin rakastan niitä, samoin kuin silkkiin solmimista. Lisäksi vielä käsinpunottua papu-ketjua. Klassista modernilla ripauksella. Toimii ja uppoaa ainakin minuun.



Kivenistutus oli pop syksyllä 2010. Kokeiluversio II. Mä tykkään. Harmi, että omaan sormeen tämä on liian iso.



Ihan pakko ottaa viimeiseksi tämä Helistin-sormus, vaikka viidellä kuvalla ajattelinkin selviäväni. Tämä on jäänyt omaan käyttöön, ja käyttöä on ollut paljon.


Olipa mahdottoman vaikea urakka saada tiivistetysti vuosi pakettiin. Aluksi mulla oli kovan karsinnan jälkeen 10 kuvaa, mutta niistä sitten raakalla kädellä naputtelin osan pois.


Toivotan kaikille helmeilijöille ja muille lukijoilleni idearikasta ja onnellista uutta vuotta. Kiitokset kuluneesta vuodesta. "Nähdään!"


 


 

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Joulurauhaa!


 


Photobucket


Ikkunasta katselee

pieni piltti rukka.

Ikkunahan ilmaantuu

jäinen kultakukka.



Lapsi katsoo kaihoten

katsoo ikkunalla.

Hiihtää jouluenkeli

hiljaa kuutamolla.


Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!


 


Helmet on pakattu kaappiin ja aloitan rauhoittumisen Jouluun. Iloista Joulun aikaa kaikille, tapaamme viimeistään ensi vuonna.


p.s. Kakkuvuokaa voi käyttää joulukoristeiden jäädyttämiseen. Kivoja koristeita, joilla ei ole säilytysongelmaa.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Joulun hittituote


Joka joulu hittituote yllättää. Niin tänäkin vuonna. Tämän joulun hittituotteeksi näyttää muodostuvan nämä:



Ensin tein yhdelle, ja kohta sai tehdä kolmannelle ja neljännellekin... Ja ehkä viideskin haluaisin, mutta tältä tontulta loppuu aika kesken. Nämä korut ovat menossa pukinkonttiin 2-9 vuotiaille tytöille. Eipä silti, olisi minullekin tuollainen ihanuus kelvannut. Makeanvedenhelmiä, Swarovskeja, hopeaa ja lamppuhelmisydän.



Sensitive


Hopeaa, prasioliittia, kuukiviä, vuorikristallia, onyxia ja metallinhohtoisia spinellejä. Tämä meni hieman isomman leidin pakettiin.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Itsenäisyyspäivän kuvakimara


Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!


Eilen oli vuoden ensimmäinen myyntitapahtumani ja sinne urakoin koruja. Alla kimara niistä, jotka tulivat kotiin takaisin.


Aina ei mene putkeen, ja olisi syytä palata kakkosluokalle alakouluun. Laskujärjestys on aika tärkeä juttu oppia ja vieläpä muistaakin se ja ennenkaikkea muistaa käyttää sitä käytännössä  "Hieman" reiluhko sormus päätyi vasaran alle ja pienen muokkauksen jälkeen synty "Portti Mikä-Mikä-Maahan"



Hopea, labradoriitti ja sitriini.


Näitä kiviä on hillottu pitkään. Liian pitkään. Mulla alkaa olli kiintymyssuhde niihin ja mua pelottaa, että leikkaan langan poikki ja pistn takaisin rasiaan. Onko tää normaalia?



Ihan ylimageet ametriinit ja sitruunakvartsipisarat patinoidun hopean kanssa. Sopii yhteen edellisen riipuksen kanssa.



Toiveita


Yksi ilta innostuin juottamaan ketjua.



Sininen leikki


Ja sitä ketjua riitti aina vaan... Akaattien kanssa tässä.



Dirlandaa


Ja aina vaan riitti ja riitti... Onyxien keralla. Nimi tulee kappaleesta, jonka kertosäe soi koko ajan päässä juottaessani. Argh!



Lokakuun maa


Afrikkalaista kivettynyttä puuta ja patinoitua hopeaa



Myllynkivet


Nää kivetkin on niin hienot!

Itsenäisyyspäivän kuvakimara



Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!
Eilen oli vuoden ensimmäinen myyntitapahtumani ja sinne urakoin koruja. Alla kimara niistä, jotka tulivat kotiin takaisin.
Aina ei mene putkeen, ja olisi syytä palata kakkosluokalle alakouluun. Laskujärjestys on aika tärkeä juttu oppia ja vieläpä muistaakin se ja ennenkaikkea muistaa käyttää sitä käytännössä  "Hieman" reiluhko sormus päätyi vasaran alle ja pienen muokkauksen jälkeen synty "Portti Mikä-Mikä-Maahan"


Hopea, labradoriitti ja sitriini.
Näitä kiviä on hillottu pitkään. Liian pitkään. Mulla alkaa olli kiintymyssuhde niihin ja mua pelottaa, että leikkaan langan poikki ja pistn takaisin rasiaan. Onko tää normaalia?


Ihan ylimageet ametriinit ja sitruunakvartsipisarat patinoidun hopean kanssa. Sopii yhteen edellisen riipuksen kanssa. 


Toiveita
Yksi ilta innostuin juottamaan ketjua.


Sininen leikki
Ja sitä ketjua riitti aina vaan... Akaattien kanssa tässä.


Dirlandaa
Ja aina vaan riitti ja riitti... Onyxien keralla. Nimi tulee kappaleesta, jonka kertosäe soi koko ajan päässä juottaessani. Argh

Lokakuun maa
Afrikkalaista kivettynyttä puuta ja patinoitua hopeaa


Myllynkivet
Nää kivetkin on niin hienot!

maanantai 29. marraskuuta 2010

Kukkuu, kukapa siellä kurkkii?

Huomio!
 
Korvispäivä. Hopean hintahan on nyt törkeän korkealla, joten on oiva paikka käyttää roskiksesta löytyviä jämäpaloja. Sulatus, hakkaus, muotoilu. Näissä on hirmu kivaa se, että voi asettaa riman itselle matalalle. Kun nää on roskista kaivettuja, niin ympyrän ei tarvi olla niin ympyrä ja joka naarmua ei tarvi hioa pois ja pintakaan ei ole tasainen. (kaikille niille tiedoksi, jotka korujen tekemistä eivät harrasta: oikeasti tää on ihan itsepetosta ja roskakasa ei vajene juuri yhtään ja itseasiassa sinne tulee lisääkin tavaraa. Ja jos lasketaan tekemiseen kulunut aika, niin se valmiista ostetusta levystä tekeminen voi olla halvempaa.)
Hakkaamisen jälkeen tasoittelin viilalla vain reunoja, kun en millään jaksanut sahata. No eihän ne pyöreät ole lähimaillekaan, mutta väliäkö sillä.



 Nämä on isot. Halkaisija n 17 mm. Korvissa niin cool.

Kukapas se siellä kurkkiikaan? Kuten huomaatte, nä'in talvella on hyvä siirtyä kahden lampun ja yhden heijastavan pinnan taktiikkaan. Ja valkoista paperia ympärille, niin voi saada ehkä jonkunlaisen kuvan aikaan.
Josta tulikin mieleen, että laskuri blogissa raksuttaa ja osan vakiokäviköistä tiedänkin, mutta suurinosa on salaperäisiä tyyppejä, jotka häipyvät sanaakaan sanomatta. Toisaalta se palaute on kiva saada muutakin kautta, niin kuin töissä minulle entuudestaan tuntemattoman ihminen tunnisti minut koruista ja kertoi lukevansa blogiani. Olipa kiva tavata. Terkkuja vaan sinne suuntaan. :)
Näiden neliöiden kanssa meinasi mennä hermo. Sahanteriä kului jostain syystä tahtia 1/sentti, ja siksi mä en noita ympyröitä sitten edes alkanut sahaamaan.

 Square (mattapintaisena)
Ihan uuttakin materiaalia tuli käytettyä.


 Stick-korviksista hieman pidempi versio mattapintaisena. Korkeus 15mm.

Ja viimeisenä vaan ei vähätöisimpänä uusi version Helistin-sormuksesta koossa 19. Se kuuluisia viimeinen vasaranlyönti jätettiin tekemättä ja tämä versio on niin siisti, että kehtaa postittaakin uudelle omistajalleen. Leveys 1,15cm ja kuviointia on tehty kunnolla. Ei kannata luovuttaa.





Kukkuu, kukapa siellä kurkkii?


Korvispäivä. Hopean hintahan on nyt törkeän korkealla, joten on oiva paikka käyttää roskiksesta löytyviä jämäpaloja. Sulatus, hakkaus, muotoilu. Näissä on hirmu kivaa se, että voi asettaa riman itselle matalalle. Kun nää on roskista kaivettuja, niin ympyrän ei tarvi olla niin ympyrä ja joka naarmua ei tarvi hioa pois ja pintakaan ei ole tasainen. (kaikille niille tiedoksi, jotka korujen tekemistä eivät harrasta: oikeasti tää on ihan itsepetosta ja roskakasa ei vajene juuri yhtään ja itseasiassa sinne tulee lisääkin tavaraa. Ja jos lasketaan tekemiseen kulunut aika, niin se valmiista ostetusta levystä tekeminen voi olla halvempaa.)


Hakkaamisen jälkeen tasoittelin viilalla vain reunoja, kun en millään jaksanut sahata. No eihän ne pyöreät ole lähimaillekaan, mutta väliäkö sillä.



Nämä on isot. Halkaisija n 17 mm. Korvissa niin cool.



Kukapas se siellä kurkkiikaan? Kuten huomaatte, nä'in talvella on hyvä siirtyä kahden lampun ja yhden heijastavan pinnan taktiikkaan. Ja valkoista paperia ympärille, niin voi saada ehkä jonkunlaisen kuvan aikaan.


Josta tulikin mieleen, että laskuri blogissa raksuttaa ja osan vakiokäviköistä tiedänkin, mutta suurinosa on salaperäisiä tyyppejä, jotka häipyvät sanaakaan sanomatta. Toisaalta se palaute on kiva saada muutakin kautta, niin kuin töissä minulle entuudestaan tuntemattoman ihminen tunnisti minut koruista ja kertoi lukevansa blogiani. Olipa kiva tavata. Terkkuja vaan sinne suuntaan. :)


Näiden neliöiden kanssa meinasi mennä hermo. Sahanteriä kului jostain syystä tahtia 1/sentti, ja siksi mä en noita ympyröitä sitten edes alkanut sahaamaan.



Square (mattapintaisena)


Ihan uuttakin materiaalia tuli käytettyä.




Stick-korviksista hieman pidempi versio mattapintaisena. Korkeus 15mm.


Ja viimeisenä vaan ei vähätöisimpänä uusi version Helistin-sormuksesta koossa 19. Se kuuluisia viimeinen vasaranlyönti jätettiin tekemättä ja tämä versio on niin siisti, että kehtaa postittaakin uudelle omistajalleen. Leveys 1,15cm ja kuviointia on tehty kunnolla. Ei kannata luovuttaa.



lauantai 27. marraskuuta 2010

Epäonninen ja muutama muu


Tämä onneton... Tein sen kanssa "Amaliat", eli viimeisellä vasaraniskulla halki. Kas näin... mutta vaan paljon pahemmin. Ja toisella kerralla ihan pikkuisen ja siitä suivaantuneena mää en jaksanut kolmatta kertaa viilata, joten luovutin ja kamalalla saumalla mennään. Onneksi isot tytöt lohduttivat mua, että heillekin on tapahtunut sama homma, osalle useampaan kertaankin. Kiitos vertaistuesta jälleen.


Sormus on kokoa 19 ja kolme rinkulaa tällä kertaa päällä. Niin laiska olin, etten jaksanut edes kiillottaa sitä kuvaan. Tää menee varmaan muistojen arkistoon odottamaan jatkokäsittelyä (lue: roskapussiin odottamaan sulatusta).



Sitten valmistaudutaan joulun ajan korukutsuille. Ei mitään uutta auringon alla, joten pidemmittä puheitta kuvapläjäykseen.



Siipi (babyblue)


Herkullisimmat vaaleansiniset makeanvedenhelminugetit helmisilkkiin solmittuna, hopeaa ja vuorikristallisiipi



Kyyhky


Kyyhkysen sävyisiä argoniitteja, tumma ametistin sävyiseksi värjätty akaatti, ametisteja ja hopeaa.



Kyyhky -kaulakoru


Tätä voisi ajatella rannekorun kaveriksi. Pitkä koru esim poolon kanssa pidettäväksi yksin- tai kaksinkerroin. Argoniittien, akaattien ja hopean lisäksi muutama iso ruusukvartsimöllykkä.



Talven korento


Näissäkin on samoja argoniitteja. Lisukkeena simpukankuoririipukset, joihin kaiverrettu korennot.



Tipit


Nämäkin on kivat korvissa. Simpukankuorta ja mookaiittia.



Tansania


Hopeaa, vihertävänruskeita makeanvedenhelminappeja. Kevyt ja ilmava.



Pikkujoulu


Punaisia keshihelmiä, onyxeja ja hopeaa.



Ja korvikset samaan settiin.



Pikkusydän


Savukvartseja ja hopeaa.



Korallia ja hopeaa.


 

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kiinnittäkää turvavyönne


... nyt tulee kuvia koruista, joita olen parin viikon aikana tehnyt.




Raita (Rutiilikvartsi, metallinhohtoinen spinelli, vuorikristalli, onyx ja hopea)



Punaviini (hurmaavia punaisia keshi-helmiä, onyxeja ja hopeaa)


Näiden korvisten kaveriksi on tulossa taustalla vilahtava rannekoru, kunhan osa puuttuvista tarvikkeista kotiutuu.



Tiuku (perus-oliketjua kera hopeisen vienosti kilisevän helmen)



Kenya (Sardonyxia, vuorikristallia ja hopeaa)



Zambia (karneoli, hopea)



Style (savukvartsi, ametisti, hopea)



Korallikukka (kyaniitti, koralli, hopea)



Pisaroita (hopea, kalsedoni, spinelli, onyx, akvamariini, habotai)