sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Rinkula, rinkula, rinkula, rinkula ja rinkula jonka päällä on rinkula ja rinkula


Otsikko kertoo, mitä viikonlopun hopeakurssilla tuli tehtyä. Yritin perehtyä sormusten salaisuuksiin ja ehkä se hieman sieltä alkoikin avautumaan, vaikka ei tää mun lempilaji vieläkään ole. Toivottavasti tulee sellaiseksi, kun näitähän voi tehdä vaikka minkälaisia.


Lähdin kurssille ajatuksella, että lopputuloksesta viis, kunhan kokeilen uusia työkaluja ja opin uutta. Niin ja ne sormukset! Kurssilla joutuu jonkun verran jonottamaan työvälineitä, ja odottelemaan hapotusta jne, joten minulla toimii se, että on useampi projekti kesken yhtä aikaa, yksi isompi ns päätyö ja sitten yksi-kaksi pienempää välityötä, joihin sitten kokeillaan kaikkia juttuja odotellessa. Nämä ensimmäiset täällä esiteltävät sormukset on välitöitä, isommat projektit on vielä kiillottamista vaille.


Laitetaan siinä järjestyksessä, kun välityöt valmistuivat...


Numerolla yksi esittäytyy sormusharjoitus, jossa sauma paistaa iloisesti. Kiva perussormus, luokkasormus, kuten mies asian ilmaisi. Leveys 5 milliä, lehtikuvio ja satinoitu pinta.



Numerolla kaksi valssausharjoitus, jonka sauma on jo hieman siistimpi.



Ja numerolla kolme *hupsis* puolipyöreän langan pelastusyritys. Ns. äitin sormus. Äiti tykkäsi viimeksikin kaikista epäonnistuneista kokeiluista, joten kyllä tää äidin mielestä ainakin on hieno ja hyvin onnistunut. Teoriassa nätti, mutta... huoh... sauma piilotettu pudonneen lehden taakse ja pihdin jäljet löytyy kyljestä!




Sain mä jotain onnistumaankin. Kurkataan vielä kiillottumattomaan toiseen päätyönä tekemääni sormukseen. Runko siisti, kivikin on paikallaan eikä muutenkaan isommin valittamista.



Heitetään leipiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Runsaan roskapostituksen takia jouduin ottamaan sanavahvistuksen käyttöön.

Kiitos jos jaksat kommentoida, se ilahduttaa aina.