Mustikkapaikka

Luin helmetistä Idänhelmen korusuunnittelukilpailusta, aiheena Sato, minulle tuli ensimmäisenä mieleen mustikka ja sen sävyiset makeanvedenhelmeni. Asia unohtui, varsinkin kun Julia aloitti kisan upealla viiniköynnöksellään. Eilen sain Satuhelmestä lähetyksen, jossa oli lahjana green veined kvartsia, ajatus palasi uudelleen mieleen entistä vahvempana ja koru oli ihan pakko tehdä. Sitä en tiedä lähetänkö tätä kisaan, vai yritänkö miettiä vielä jotain muuta, sillä peruskoruhan tämä... Paitsi, että renkaat on itse juotettu ja korupiikit itsetehtyjä (golfmailoja).

Mustikkapaikka


Huomenna alkaa arkinen aherrus ja palaan hoitovapaalta töihin. Helmeilen edelleen, mutta päivitys- ja vierailutahti harvenee varmasti.

Muokkaus: Näin se naisen mieli ailahtelee. ;) Päästin sittenkin osallistua Mustikkapaikalla kilpailuun, sillä en ehdi enää suunnittelemaan ja toteuttamaan uuttakaan. Onpahan osanottajia.

Bonuksen blogilistalta turhaan uudelleen tuleville kaivetaan kuva-arkistoja. Parit korvakorut hempeistä makeanvedenhelmistä ja hopeasta.

Babypink


Babyblue

 

Korvista kuviin ja pajalla tapahtuu

Nämä korvikset tulivat suoraan korvistani kuviin, sillä Koruavaruuden viime päivien kokeilut vaativat terapiaksi itsellekin koruja... Jotain kaunista, yksinkertaista ja nopeaa. Aurinkokiveä ja vermeiliä (kullalla päällystettyä hopeaa).



Jokohan sitten päästäisiin tunnustamaan kokeiluja ja epäonnistumisia. Huoh. Kai mä olen jotenkin normaalia tumpelompi, sillä kukaan muu ei ainakaan ole tunnustanut, että juottamisessa voisi olla jotain ongelmia. Toinen toistaan ihanampia juotoksia tuntuu syntyvän käden käänteessä. Mun tuloksena oli pari onnistunutta juttua ja kasa romuhopeaa. :(

Itsetehtyjä hopeisia korupiikkejä. Ihan ok homma, hieman golfmailojahan noissa on, samoin kuin kuunpintaa, mutta on siellä ihan käyttökelpoisia ja melkeen täydellisiäkin yksilöitä joukossa.



Juotoskokeiluni eivät olleet kovinkaan onnistuneita. Renkaita sain juotettua kiinni ihan hienosti, mutta kahden kappaleen yhteen juottaminen oli mahdoton tehtävä! Eräät muut helmeilijät ovat tehneet niin kauniita sydämiä, että pakkohan munkin oli sydänfanina kokeilla. Kivasti meni, mutta sydän ei ollutkaan juottunut kunnolla ja lankaa kieputtaessa juotos petti. Siksi kamala syherölankasotkuhässäkkä sydämessä. Taidan jättää nää hommat sellaisille, jotka sen osaa. Lisäksi kieputtaessa ajatukseni helmien sijoittelusta oli paljon hienompi mitä lopputulos. Olisi sittenkin pitänyt tehdä niin kuin ensin ajatteli. Pöh.



Juottamisharjoituksethan kannattaa ehdottomasti aloittaa korvakoruista, sillä siinähän ei tarvi saada kuin kaksi täsmälleen samanlaista tehtyä. Enkös onnistunutkin aika hyvin?



Tämän jälkeen loppui kaasu, joka ei ehkä ollut yhtään huonompi juttu. ;)

Morsian ja korut

Minulta on kysytty kuvaa morsiamista korujen kera ja ensimmäinen morsian antoi nyt luvan. Tässä Auringon kultaama valssi.



Koruja ja itsetehtyjä korupiikkejäkin on syntynyt, mutta Vuodatus ei anna tällä hetkellä mun lisätä kuvia kansioihin. :(

Meez

Olihan se pakko itsekin kokeilla, kun Nindelläkin oli
hieno oma Meez-hahmo. Mikä lieneekään, mutta pakko oli saada. ;) Kaikki
minut tuntevat: eiks olekin ihan näköinen! ;) En ainakaan löytänyt
kohtaa, missä massaa olisi saanut lisättyä hieman, sillä valitettavasti
mun vyötärö ei ihan näin hyvin säilynyt ole.
;)



Omasi voit tehdä täällä

Höh,
en saakaan sitä liikkumaan sillain viehkosti, niin kuin se siellä
sivuilla teki, mutta olkoon.

Raaskinpas!

Nerik-laatikon pohjaton kita uhkasi Suomen Jalokivituotteesta ostamiani helmiä. Oli pakko tehdä ratkaiseva saksien liike ja leikata osasta nauhoista lanka poikki ja tehdä jotain.

Kesän helmiä


Pelkiiä makeanvedenhelmiä ja hopeinen salpalukko. Yksinkertainen koru, mutta suunnittelutyöhön ja purkamiseen meni aikaa monta tuntia. Illalla en vielä tiennyt mitä ajatella lopputuloksesta, mutta aamulla olin aikasta myyty tähän koruun.

Kurjenpolvi


Sahasin 300 hopearengasta yhtenä iltana ja johonkinhan niitä piti saada käyttää. Kotirummulla renkaista tuli oikeen kauniin kiiltäviäkin vielä. Oikeasti korvikset eivät ole noin vinot ja erikokoiset, kuvaan vaan menivät jotenkin kieroon.

Kiinalainen ruuti


Tämä koru on, kuten arvata saattaa, Ruutin sisaruskoru. Pronssiketjua oli vielä vaikka kuinka jäljellä, samoin akaattilätkiä. Tässä lätkässä merkki tarkoittaa rakkautta.

Tämän pidemmittä höpinöittä pihalle, sillä meillä paistaa aurinko ja on lämmintä 24 astetta. Mukava päivä siis.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Taannoinen Sai sain hyvän vastaanoton kotiuduttuaan. Vaimon mielipiteestä en ihan varma ole, mutta pojat, 8- ja 4-vuotiaat, tykkäsivät korusta isän lisäksi. Haaveissa oli saada omat samanlaiset. Vastasin kysyntään hieman keveämmillä ja poikamaisemmilla versioilla, koruilla, jotka kestävät rankkaakin kulutusta. Kuvausalustaksi kelpuutin viimeinkin pojan joka ikinen  kerta tarjoamat Hot Wheels autot ja Örkit. Tähän koruun ne viimeinkin sopivat.

Minisai


Laitetaan vielä loppuun tuttavan tilaama koru. Koru on apinoitu yhdestä mainoksesta, tai muoto on sieltä, mutta korua on muutettu jonkun verran. Se on hyvin yksinkertainen, mutta ainakin kun sovitin sitä, niin kaulalla se näytti hyvälle ja istui mahtavasti. Rinkula tulee heti kaulakuopan kohdille ja isommat palluratkin osuivat ihan vahingossa sopiviin kohtiin kaulalla. Ihanan yksinkertainen kesäkoru. Tein sitten samantien tämän mustan lisäksi tummanpunaisenkin.

Siemenhelmien paluu

Siemenhelmien paluu

Juhannusyö

Tätä korua ei meinannut syntyä. Paniikki melkeen iski. Juhannusyö-rannekorun tilannut muutti mielensä ja halusikin vielä kaksirivisen kaulanauhan rannekorun kaveriksi. Ja tietystikään minulla ei ollut niitä samoja ihania makeanvedenhelmiä riittävästi. Satuhelmestä, mistä olin alkuperäiset tilannut, ne olivat loppuneet, HelmiQ:ssa ei ollut sopivia, Villihelmestä minulla kävi kokeilla helmet, mutta nekään ei sopineet ja ulkomailta ei ehtinyt enää tilaamaan. Onneksi löytyy maailmasta ihania ja avuliaita ihmisiä. Satuhelmen Laura otti asian omakseen, tilasi Kiinasta helmiä ja niitä jännättiin ehtiikö ne ja tuleeko sopivia. Helmet ehtivät ja ne tulivat minulle perjantaina ja ne olivat oikeen kauniita, mutta aavistuksen eri värisiä. Samaan aikaan huhuilin Helmetissä helmiä, mutta ei tuntunut löytyvän. Onneksi ihana helmiystävä Mags riensi apuun. Häneltä löytyi monitorilta tihrattuna sopivan väriset helmet ja lähetti ne minulle testattavaksi. Nämä molemmat valkoiset helmet tulivat minulle samana päivänä ja ilo oli suuri, kun oikeat helmet viimein löytyivät, sillä Magsin helmet olivat tismalleen saman sävyisiä, ihanan kiiltäviä ja kauniita, vain millin isompia, mutta se ei haitannut mitään. Satuhelmen helmet jäivät odottamaan seuraavaa projektia, johon ne tuntuivat sopivan niin täydellisesti. (juu-u! Ette te mun hääkoruista ihan vähällä pääsekään. ;))

Tietysti tekeminenkin oli yhtä juhlaa. Tarviiko mainita eteisen lattialle levähtäneistä helmistä, hukkuneista vermeil-spacereista, joita oli tietysti liian nippa nappa määrä, joten niiden oli PARAS löytyä tai postissa hidastelleista Swarovskeista. Onneksi lopputulos on kaunis ja istuu ainakin minun, vanhan tädin, kaulalla hyvin.

Toiveena 40 senttinen nauha, jonka alapuolella melkeen kiinni kulkee toinen nauha. Korussa on säätöketju, jolla nauhasta saa tarvittaessa muutaman sentin pidemmän.

Pikkuisen kiire meinasi tulla, sillä häät on lauantaina ja koru täytyisi vielä hyväksyä, postittaa ja tehdä mahdolliset korjauksetkin. =D

Juhannusyö